*

henriautero

Kaikki blogit puheenaiheesta Yhteiskunta

Haluammeko olla yhtenäinen kansakunta?

Viime vuosina Suomessa, kuten myös muualla euroopassa on korostunut vastakkainasettelu. Se on merkki jostakin. Suomessa vastakainasettelu heräsi uudelleen todenteolla, kun perussuomalaiset saivat "jytkyn". Tuota ajankohtaa tullaan varmasti pitämään Suomen historiassa yhtenä merkkipaaluna, kuten aijempiakin vastaavia. 

 

Isyys sotien jälkeisessä Suomessa!

Sotavuosien jälkeen syntyvyys oli Suomessa ennätyskorkealla tasolla vuosien 1945-1950 välisenä aikana, jolloin vuositasolla syntyi jopa yli 100000 vauvaa. Ei liene kovin vaikeaa käsittää mitä siitä seuraa, kun sotien traumoista kärsineet nuoret miehet perustivat perheitä. Perheissä vallitsi sotien jälkeen varmaan hyvinkin vaihtelevat olosuhteet eri yhteiskuntaluokkien välillä, vaikka tilannetta yritettiin kansallisromanttisella kulttuurilla lähinnä elokuvien muodossa pehmentää.

Sota ei ollut aina ainoa trauma rintamamiehillä!

Tekoälyn ja systeemitieteen tohtori tyrmättiin Tekoälyaika-hankkeesta

 

Suomi aloitti kuukausi sitten suurella hehkutuksella hankkeen saada maa jopa maailman kärkimaaksi tekoälyssä. Pääministeri Juha Sipilä mainosti sitä EU:n johtaville elimillekin. Tekoälyä 30 vuotta ohjelmoineena halusin antaa omaa panostani aiheeseen tuntien vastuuta ja haasteena valtavan hypetyksen, käsittämättömät tarinat, mitä täälläkin blogissa on ihan syystä kritisoitu. Tekoäly tekee meidät kaikki työttömiksi, niinkö se on?

Sote seisoo nyt liikennevaloissa: mitä väriä sille näytetään?

 

Vaikka kansa varmaankin vihaa prosessikaavioita, esitän SOTE:sta lohkokaavion, joka kertoo värikoodein mitä voi tapahtua. Parhaimmillaan projekti etenisi kuin "junan vessa" vihreässä aallossa, mutta tässä ajelussa mikään ei ole mahdotonta. YLE:n Merikanto on kertonut taustoja, sekä monet kirjoittajat näillä sivustoilla.

Jos hanketta hoitaisivat analyyttiset systeemiosaajat, he osaisivat pilkkoa kuvaa pienempiin kokonaisuuksiin ja sitten neuvotella osapuolten kanssa kestävät ratkaisut. Poliitikoilla ongelmana on uskottavuuden säilyttäminen eri suuntiin.

Millä prioriteetilla

Yhteiskunnalla on velvollisuuksia kansalaisiaan kohtaan ja kansalaisilla on myös velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan. Toisaalta kansalaiset voivat päättää, tosin edustajiensa välityksellä, millaisia asioita yhteiskunnan tulisi painottaa – mitkä ovat yhteiskunnan toiminnan prioriteetit.

Järjenkäyttöä ei voi ulkoistaa

Informaatiovaikutusta tai -sotaa, ahdistelusyytöksiä ja ahdisteluun syyllistyneitä, veronkiertäjiä ja oman elämänsä sankareita. Mikäli ruoaksemme riittäisivät lööpit olisimme paksumpia kuin koskaan. Informaatioähky ei ehkä näy vatsassa vaan päässä, mutta minun päähäni sattuu eniten ajatus siitä että valtio tai EU voisi hoitaa ajattelun puolestamme.

Seksuaalinen häirintä ei ole vahinko

Nyt puhutaan seksuaalisesta häirinnästä julkisesti. (#ateema)

Hyvä että aiheesta puhutaan, vihdoinkin. Parempi myöhään kuin ei ollenkaan.

Tarjoilijat, toisinaan myös nuoremmat miespuoliset saavat humalaisilta naisihmisiltä (kummankaan osapuolen ulkonäkö ei välttämättä näyttele näissä mitään roolia) myös ala-arvoista, seksististä puhetta, jonka voi varmasti tulkita myös seksuaaliseksi häirinnäksi. On hyvä muistaa, että myös miehet joutuvat sen kohteeksi.

HÄIRIINTYNYT YHTEISKUNTA

HÄIRIINTYNYT KIUSATTU YHTEISKUNTA ! Olen elänyt tässä yhteiskunnassa yli seitsemänkymmentä vuotta, käynyt täällä kouluni toiminut elämän eri aloilla yrittäjänäkin ja en kouluaikoina/koulutuksissa yleensä koskaan kuullut edes puhuttavan mistään tai kenenkään kiusaamisesta enkä tuntenut yhtään kiusatuksi tullutta oppilasta koko kouluyhteisöissä eikä sellaisesta edes puhuttu mitään, varmaan jos sellaista pienimmässäkään määrin esiintyi niin se hoidettiin oppilaiden keskinäisissä välien selvittelyissä eikä siihen tarvinnut opettajien saatikka minkään sortin Median puuttua !

Määrittele ”tolkku” – seuraava presidenttimme voisi olla tiedeihminen

”Viidennes ihmisistä uskoo mihin tahansa”, väittää Esko Valtaoja, joten pyydän haastaa lempipopularisoijamme tutustumaan tarkemmin seuraavaksi psykologiaan – tsekkaa, Esko, se Petersonin Biblical series jonka sulle linkkasin. Tiedebarometrin mukaan suomalaiset kuitenkin luottavat tieteeseen: kaksi kolmasosaa seuraa aktiivisesti tiedemaailman uutisia kylän kaivolla juoruilun ohessa.

Vaalit valioluokan geimit

 

Olen ehkä hieman vanhakantainen ihminen, kun katson tätä maailmaa vielä osittain 1900-luvun silmin ja näkökulmasta. 1900-luku on melkoinen hyppäys menneisyydestä nykyaikaan. Ihmiskunta on tehnyt monia loikkauksia ja keksintöjä, joista näkyvimpinä on autoistuminen ja muu liikenteen kehittyminen, televisio ja tietokoneet. Nämä määrittävät melko pitkälle nykyihmisen elämää. Nämä asiat vaikuttavat elämäntapaamme ja elämäntapa on muuttunut kuin huomaamatta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä