*

henriautero

Kaikki blogit puheenaiheesta Bruttokansantuote

Maahanmuutto ja kansantalous

Suomen Perusta -ajatuspaja julkaisi Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virenin kirjoittaman raportin maahanmuutosta Suomen talouden näkökulmasta.

 

Liian usein kuulee virheellisesti väitettävän, että väestön ikääntyessä ja eläkeläisten määrän kasvaessa tarvitsemme massamaahanmuuttoa paikkaamaan työvoimapulaa (ja korjaamaan huoltosuhteen). Virenin raportti perustelee kattavasti, miksi tämä ei pidä paikkaansa.

 

Työllisyyden ja tuottavuuden vaikutus bruttokansantuotteeseen

Havainnoin tuossa, että viime vuonna työtuntien määrä on kasvanut prosentuaalisesti saman verran kuin bkt. Tästä seuraa ainakin sellaista, että työhän ei ole silloin ollut yhtään tuottavampaa kuin aiemminkaan. 1860-2016 lyhkäisellä aikavälillä tarkastelin tuota yrittäen selvittää kuinka suuri osuus bkt:n kasvusta on ollut työn määrästä johtuvaa ja kuinka suuri osa tuottavammasta työstä. Bruttokansantuote on kasvanut moninkertaiseksi tuosta 1860 vuodesta, mutta työntekijöitä ei ole kuitenkaan kymmeniä miljoonia. Tällöin kasvun on täytynyt tulla tekniikan kehityksestä.

 

Eläkerahastomme on sosialisoitu julkisyhteisön velan peittämiseksi

Tilastokeskus kertoo:

Bruttokansantuote oli viime vuonna 214 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen alijäämä oli kahdeksatta vuotta peräkkäin alijäämäinen. Viime vuonna alijäämä oli yli 4 miljardia euroa, mikä oli lähes 2 miljardia edellisvuotta vähemmän. Viime vuoden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 1,9 prosenttia. __________________________________

Tilastokeskus ei kerro:

Taantuma takana

  1. Suomen  Pankki arvioi 13.12.2016, että taantuma on ohitse. Mistä sen tietää? Siitä, että ihmiset ostavat joululahjoja, kotimainen kulutus on vilkastunut.Luottokortit viuhuvat jälleen kerran. Mutta nekin laskut on maksettava sitten joskus. Ei huolta, se on mahdollista kun työllisyystilanne on parantunut. Toivoisi sen parantuvan vielä niilläkin, jotka ovat työttöminä, n 300 000. Kyllä se siitä. Toivoisi avointen työpaikkailmoitusta lukumäärän myös kasvavan, niin että tuo 300 000 rikottaisiin alaspäin. Toinen asia oli BKT:n kasvu, ennuste 1,3 %, erinomaista.

Julkisen sektorin suuruus on tilastoharha

Uuden Suomen blogisti Pekka Pylkkönen ottaa tekstissään kantaa Suomen julkisen sektrorin kokoon verraten sitä Ruotsiin ja muihin maihin.

Hallituksen mielen laadun vaihtuminen hallituksen ajamissa kärkihankkeissa

Hallitukseen nimityksen johdosta mielen laatu ministerillä vaihtuu sen mukaan mitä ollaan tekemässä. Tämä on kuin toisintoa opitusta, jota hyvin paljon ihmiselämässä nähdään. Tätä tukevat monet kasvatustieteen alan monet tutkimukset opituista asioista. Ulkoministeri Timo Soinin toiminta ennen ja jälkeen eduskuntavaaleja on tästä hyvä esimerkki.

Onko tähän myös tavallisella kansalla EU:n ja muiden muuttuneiden uudistustavoitteiden vaihtuessa myös oikeus? Tähän mielenlaadun muuttamiseen siis, kysytään? Vai muuttuuko se itsestään?

Taantuma taitettu ja vienti vetää mutta hallitus lietsoo vastakkainasettelua

Sen sijaan, että hallitus valaisi suomalaisiin tulevaisuudenuskoa ja kannustaisi yhteistoimintaan isänmaamme hyväksi, se kärjistää vastakkainasettelua ja maalaa kauhukuvia Suomen taloudesta oikeuttaakseen rajuja pakkotoimia palkansaajia ja vähäosaisia vastaan.

Miksi BKT:n käyttäminen menestyksen mittarina pitää unohtaa

Analyytikot, poliitikot ja toimittajat rakastavat BKT:n käyttämistä aina kun puhutaan menestyksestä tai hyvinvoinnin tilasta. BKT mittaa kuitenkin vain tuotannon aikaansaamaa arvonlisäystä, ei yhteiskunnan hyvinvointia. Ekonomisti ja nobelisti Joseph Stiglitzin mukaan BKT on vanhentunut mittari, jonka käyttö johtaa huonoihin päätöksiin.

Bruttokansanonnellisuus

The Fund for Peace arvioi vuosittain valtioiden kehitystä useiden eri kriteereiden perusteella. Kriteereinä on muun muassa tasa-arvo, köyhyys, korruptio, valtion talous, ihmisoikeudet ja turvallisuus. Suomi loistaa tänäkin vuonna vertailussa onnistuneimpana maana. Monissa muissakin kansainvälisissä vertailuissa Suomella menee hyvin, maamme sijoittuen toistuvasti arvioiden kärkipäähän. Aikaisemmat sukupolvet ovat onnistuneet rakennustyössä emmekä me nuoremmatkaan sitten ole niin huonosti asioita hoitaneet.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä