Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Thu, 02 Mar 2017 22:41:57 +0200 fi Rikkaille omaisuustakavarikko http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232549-rikkaille-omaisuustakavarikko <p>Otin edellisessä tekstissäni &rdquo;<a href="http://henriautero.blogspot.fi/2017/02/vtun-veronmaksajat.html">V*tun veronmaksajat!</a>&rdquo; kantaa painopisteen siirtymiseen ihmisarvon jakamattomuudesta keskiluokkaisiksi ihanteiksi ja ahdasmielisiksi käsityksiksi &rdquo;kunnon kansalaisesta&rdquo;.&nbsp;Kuten ko. tekstissäni mainitsen, niin mielestäni&nbsp;liika tavallisuus eli ns. normaalius on hanurista. Siitä keksin otsikonkin. Ihmisarvo ei ole vain rikkailla ja nettoveronmaksajilla.</p><p>Kokoomuksen kansanedustaja&nbsp;<strong>Elina Lepomäki&nbsp;</strong>kirjoittaa Liberan blogissa tekstissään &rdquo;<a href="http://www.libera.fi/blogi/vastenmieliset-hyvaosaiset/">Vastenmieliset hyväosaiset</a>&rdquo; seuraavaa:</p><p>&rdquo; Korkeimmin tienaava 10 % maksaa valtion tuloverokertymästä noin 70 %. Kunnallistalous huomioiden sama porukka maksaa noin 40 % kaikista palkkaveroista. Näillä rahoilla maksetaan päiväkodit ja sosiaaliturva. Tuhannenkin hyvätuloisen maastamuutolla on näkyvä merkitys. &rdquo;</p><p>Tuo 40 % koskee siis vain ansiotuloverojen kertymää. Ei siis pääomatuloja. Mielestäni niitä tulisi verottaa kuten ansiotulojakin. Pääomatuloista pitäisi mielestäni maksaa myös kunnallisveroa. Tosiasiassa kunnilla ei ole työkaluja vaikuttaa kunnallisverotuksen tasoon yhteiskuntavastuuttaen rikkaita. Kunnallisvero kun on aikalailla tasavero. Suurempi valta on siis eduskunnalla.</p><p>Mielestäni vähäosaisten maksutaakkaa julkisista palveluista tulisi taas pienentää. Kuntaliiton arvion&nbsp;<a href="http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/asiakasmaksut-talous-rahoitus/asiakasmaksut/Sivut/default.aspx">mukaan</a>&nbsp;asiakasmaksuilla katetaan sosiaali &ndash; ja terveyspalveluiden rahoituksesta noin 6 %. Terveyskeskusmaksuilla taas&nbsp;<a href="http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3622843-thln-ylilaakari-terveyskeskusmaksua-ei-kannata-peria">katetaan</a>&nbsp;0,2 % terveydenhuollon kokonaisrahoituksesta. Nämä maksut tulisi mielestäni poistaa. Kyse on näissä maksuissa enemmän vähäosaisia moittivasta oikeistopopulismista kuin isoista summista.</p><p>Suhtaudun yksityisomaisuuden takavarikointiin (ja ihmisten pakkovaltaiseen taloudelliseen tarkkailuun) yleensä kielteisesti. Olen puolustanut mm. omaisuuden hallussapitoa asukkailla itsellään suljetuissa laitoksissa (esim. mielisairaalat ja lastenkodit) ja sosiaaliturvalla elävien yhteiskuntakontrollin alasajoa (liittyy heikkoon yksityisyydensuojaan yms.). Ainut viranomainen, jonka suorittamaa omaisuustakavarikkoa tietyin rajauksin erityisesti sympatiseeraan on Verohallinto.</p><p><em>Kirjoitettu (ja lähetetty) Kansan äänelle 2.3.2017</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otin edellisessä tekstissäni ”V*tun veronmaksajat!” kantaa painopisteen siirtymiseen ihmisarvon jakamattomuudesta keskiluokkaisiksi ihanteiksi ja ahdasmielisiksi käsityksiksi ”kunnon kansalaisesta”. Kuten ko. tekstissäni mainitsen, niin mielestäni liika tavallisuus eli ns. normaalius on hanurista. Siitä keksin otsikonkin. Ihmisarvo ei ole vain rikkailla ja nettoveronmaksajilla.

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki kirjoittaa Liberan blogissa tekstissään ”Vastenmieliset hyväosaiset” seuraavaa:

” Korkeimmin tienaava 10 % maksaa valtion tuloverokertymästä noin 70 %. Kunnallistalous huomioiden sama porukka maksaa noin 40 % kaikista palkkaveroista. Näillä rahoilla maksetaan päiväkodit ja sosiaaliturva. Tuhannenkin hyvätuloisen maastamuutolla on näkyvä merkitys. ”

Tuo 40 % koskee siis vain ansiotuloverojen kertymää. Ei siis pääomatuloja. Mielestäni niitä tulisi verottaa kuten ansiotulojakin. Pääomatuloista pitäisi mielestäni maksaa myös kunnallisveroa. Tosiasiassa kunnilla ei ole työkaluja vaikuttaa kunnallisverotuksen tasoon yhteiskuntavastuuttaen rikkaita. Kunnallisvero kun on aikalailla tasavero. Suurempi valta on siis eduskunnalla.

Mielestäni vähäosaisten maksutaakkaa julkisista palveluista tulisi taas pienentää. Kuntaliiton arvion mukaan asiakasmaksuilla katetaan sosiaali – ja terveyspalveluiden rahoituksesta noin 6 %. Terveyskeskusmaksuilla taas katetaan 0,2 % terveydenhuollon kokonaisrahoituksesta. Nämä maksut tulisi mielestäni poistaa. Kyse on näissä maksuissa enemmän vähäosaisia moittivasta oikeistopopulismista kuin isoista summista.

Suhtaudun yksityisomaisuuden takavarikointiin (ja ihmisten pakkovaltaiseen taloudelliseen tarkkailuun) yleensä kielteisesti. Olen puolustanut mm. omaisuuden hallussapitoa asukkailla itsellään suljetuissa laitoksissa (esim. mielisairaalat ja lastenkodit) ja sosiaaliturvalla elävien yhteiskuntakontrollin alasajoa (liittyy heikkoon yksityisyydensuojaan yms.). Ainut viranomainen, jonka suorittamaa omaisuustakavarikkoa tietyin rajauksin erityisesti sympatiseeraan on Verohallinto.

Kirjoitettu (ja lähetetty) Kansan äänelle 2.3.2017

]]>
3 http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232549-rikkaille-omaisuustakavarikko#comments Holhous Kontrolli Pakkokeinot Verotus Yksityisomaisuus Thu, 02 Mar 2017 20:41:57 +0000 Henri Autero http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232549-rikkaille-omaisuustakavarikko
V*tun veronmaksajat! http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230800-vtun-veronmaksajat <p>YLE tuo&nbsp;<a href="http://yle.fi/uutiset/3-9441545?origin=rss">artikkelissaan</a>&nbsp;esiin kuinka&nbsp;<strong>Tytti Tuppurainen&nbsp;</strong>kisaa SDP:n puheenjohtajuudesta. Hänen mukaansa &quot;SDP:n pitää olla hiljaisen enemmistön ääni&quot;. YLE kertoo: &quot; Tavallisiksi ihmisiksi eli uudeksi hiljaiseksi enemmistöksi Tuppurainen kutsui &quot;miehiä ja naisia, jotka lähtevät päivittäin töihin&quot;. &quot;</p><p>Näin teoreettisena pohdiskelijana mietin, että onko nyt ihan hyvä typistää politiikkaa pelkästään ns. tavallisten työssä käyvien ihmisten asiaksi. Siis ikään kuin vain keskiluokan ääneksi. En toki minäkään mikään anarkisti tai 100 % marxisti ole, joka kannattaa valtion lakkauttamista tai absoluuttista luokattomuutta. Toki keskiluokan tyytyväisyys pitää ottaa huomioon, mutta sitä pitää osata myös provisoida asioilla, jotka se kokee epänormaaleiksi tai negatiivisiksi. Lisäksi marginaaliryhmät pitää huomioida ja ihmisarvon on oltava jakamaton.</p><p>Demarien lehti&nbsp;<a href="https://demokraatti.fi/sdpn-kantola-pitaa-tapahtumia-hapeallisena-kupittaan-tapaus-toimii-varoittavana-ennakkotapauksena/">uutisoi</a>&nbsp;viime vuonna kuinka SDP:n&nbsp;<strong>Ilkka Kantola&nbsp;</strong>pitää Turun Kupittaan mielisairaalassa tapahtuneita viranomaisvalvonnan ja rikosprosessin alaisia asioita häpeällisinä. Asian poliisitutkinta on tämän päivän Turun Sanomien uutisen&nbsp;<a href="http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3384145/Kupittaatutkinnasta+rikosepailyt+kahdeksalle+hoitajalle">mukaan</a>&nbsp;täysin valmis. Kantolan mukaan: &quot; Vakavasti sairaat psykiatriset potilaat ovat eräs erityisen haavoittuvassa asemassa olevista ihmisryhmistä ja siksi heidän hoitonsa asianmukaisuuden valvontaan tulee erityisesti panostaa. &quot;</p><p>SDP näyttää unohtaneen marxismin periaatteet yhteiskuntaluokkien välisistä hierarkioista. Miksi aina mennään niin päin, että &quot;tavallinen työssä käyvä verom maksaja&quot; otetaan vain huomioon? Kuka huomioisi marginaaliryhmät kuten Kupittaan potilaat? Demarit ovat Suomen ja Ruotsin historiassa kannattaneet jopa rotuoppeja. Rasismia, fasismia ja eugeniikkaa voidaan pitää keskiluokkaisena, koska ne alistavat haavoittuvat vähemmistöt suurelle massalle eli keskiluokalle. Sosiaalidemokratia ei ole luokattomuuteen pyrkivä ideologia vaan se haluaa saada aikaan luokkanousua. Marxismin mukaan fasismi on hallitsevan luokan valtaa.</p><p>Suomessa oli käytössä viime vuosisadalla sterilointilaki (1935 - 70-luku), jonka mukaan mielisairaita ja kehitysvammaisia voitiin steriloida vastoin heidän omaa tahtoaan. Tutkielmassa &quot;<a href="http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/pg/pohtila/liianhuo.pdf">Kansalaisihanne sterilisaatioasiakirjoissa v. 1935-1949</a>&quot; todetaan mm. seuraavaa: &quot; Oikeanlaisen, hyvän elämänkulun välttämättömänä ehtona oli kyky ja halu tehdä työtä, elättää itsensä ilman muiden apua. Tämä näkyi mm. siinä, että lakia haluttiin soveltaa henkilöihin, jotka näitä kriteereitä eivät täyttäneet. &quot;&nbsp;</p><p>Keskiluokkaiset ihanteet olivat siis keskeinen (sterilointi)rotuhygienian peruste. Nämä rotuopit olivat kuin suoraan kansallissosialistien ohjelmasta. Rotuhygieenista narratiivia palvelee nykyään mm. vaatimukset hoitojen rajauksista pitkäaikaissairailta ja diabeetikoilta sekä työttömiin kohdistuva sosiaalikontrolli ja huostaanotot (myös ennen) epämääräisillä syillä.</p><p><strong>Markku Mattilan</strong>&nbsp;<a href="http://www.uta.fi/kirjasto/vaitokset/1999/7299.html">väitöstutkimus</a> (mainittu alla) kertoo kuinka kansalaissotaan (1918) liittyi rotuhygienia. Sen avulla demonisoitiin punaista osapuolta. Se oli siis valkoisen osapuolen luokkataisteluväline. Huolimatta historiastamme kokoomuslainen lehti Verkkouutiset on vuosituhannen vaihteessa jopa antifasistinen. Se&nbsp;<a href="http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/8.lokakuu/rotu4099.htm">kertoo</a>&nbsp;vuonna 1999 mm. seuraavaa:</p><ul><li>Eugeniikka eli rotuhygienia saavutti laajaa kannatusta suomalaisten asiantuntijoiden, tiedemiesten sekä lääketieteen ja hoiva-alan edustajien keskuudessa maan itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä.&nbsp;<br />&nbsp;</li><li>Suomalaisesta rodunjalostuksesta on valmistunut väitöskirja Tampereen yliopiston Historiatieteen laitoksella. Filosofian lisensiaatti Markku Mattilan tutkimus nimeltä Kansamme parhaaksi - Rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti tarkastetaan 9. lokakuuta. Tutkimus on julkaistu Suomen historiallisen seuran julkaisusarjassa.&nbsp;<br />&nbsp;</li><li>Väitöskirjan mukaan rotuhygienia liittyi yhtenä osana siihen yhteiskunnalliseen kuri- ja sopeuttamiskampanjaan, jota heijastavat myös muut 1930-luvun huoltolait kuten alkoholisti- ja irtolaislaki. Näyttää siltä, että suomalainen valtaeliitti kannatti sterilointeja hyvässä uskossa estääkseen kansan degeneraation eli rappeutumisen. Ongelmaryhmiksi määrittyivät selvimmin rikolliset, köyhät, itsestään huolta pitämään pystymättömät ja ihannekansalaisten elämänmalleihin sopeutumattomat ihmiset.<br />&nbsp;</li><li>&quot;Kun lehden avaa ja lueskelee pikku-uutisia Amerikasta, niin joka toinen viikko on löydetty rikollisuuden geeni. Joka toinen viikko ne ovat löytäneet jonkun muun ihmisen käyttäytymistä ja sosiaalista puolta säätelevän geenin&quot; Mattila kärjistää. Se on Mattilan mukaan aivan samanlaista geeniuskoa kuin 1920-30-luvulla. Silloinkin uskottiin, että rikollisuus varmaankin johtuu perimästä.</li></ul><p>Haluan lopuksi kiteyttää, että liika tavallisuus eli ns. normaalius on hanurista. Siitä keksin otsikonkin. Ihmisarvo ei ole vain rikkailla ja nettoveronmaksajilla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> YLE tuo artikkelissaan esiin kuinka Tytti Tuppurainen kisaa SDP:n puheenjohtajuudesta. Hänen mukaansa "SDP:n pitää olla hiljaisen enemmistön ääni". YLE kertoo: " Tavallisiksi ihmisiksi eli uudeksi hiljaiseksi enemmistöksi Tuppurainen kutsui "miehiä ja naisia, jotka lähtevät päivittäin töihin". "

Näin teoreettisena pohdiskelijana mietin, että onko nyt ihan hyvä typistää politiikkaa pelkästään ns. tavallisten työssä käyvien ihmisten asiaksi. Siis ikään kuin vain keskiluokan ääneksi. En toki minäkään mikään anarkisti tai 100 % marxisti ole, joka kannattaa valtion lakkauttamista tai absoluuttista luokattomuutta. Toki keskiluokan tyytyväisyys pitää ottaa huomioon, mutta sitä pitää osata myös provisoida asioilla, jotka se kokee epänormaaleiksi tai negatiivisiksi. Lisäksi marginaaliryhmät pitää huomioida ja ihmisarvon on oltava jakamaton.

Demarien lehti uutisoi viime vuonna kuinka SDP:n Ilkka Kantola pitää Turun Kupittaan mielisairaalassa tapahtuneita viranomaisvalvonnan ja rikosprosessin alaisia asioita häpeällisinä. Asian poliisitutkinta on tämän päivän Turun Sanomien uutisen mukaan täysin valmis. Kantolan mukaan: " Vakavasti sairaat psykiatriset potilaat ovat eräs erityisen haavoittuvassa asemassa olevista ihmisryhmistä ja siksi heidän hoitonsa asianmukaisuuden valvontaan tulee erityisesti panostaa. "

SDP näyttää unohtaneen marxismin periaatteet yhteiskuntaluokkien välisistä hierarkioista. Miksi aina mennään niin päin, että "tavallinen työssä käyvä verom maksaja" otetaan vain huomioon? Kuka huomioisi marginaaliryhmät kuten Kupittaan potilaat? Demarit ovat Suomen ja Ruotsin historiassa kannattaneet jopa rotuoppeja. Rasismia, fasismia ja eugeniikkaa voidaan pitää keskiluokkaisena, koska ne alistavat haavoittuvat vähemmistöt suurelle massalle eli keskiluokalle. Sosiaalidemokratia ei ole luokattomuuteen pyrkivä ideologia vaan se haluaa saada aikaan luokkanousua. Marxismin mukaan fasismi on hallitsevan luokan valtaa.

Suomessa oli käytössä viime vuosisadalla sterilointilaki (1935 - 70-luku), jonka mukaan mielisairaita ja kehitysvammaisia voitiin steriloida vastoin heidän omaa tahtoaan. Tutkielmassa "Kansalaisihanne sterilisaatioasiakirjoissa v. 1935-1949" todetaan mm. seuraavaa: " Oikeanlaisen, hyvän elämänkulun välttämättömänä ehtona oli kyky ja halu tehdä työtä, elättää itsensä ilman muiden apua. Tämä näkyi mm. siinä, että lakia haluttiin soveltaa henkilöihin, jotka näitä kriteereitä eivät täyttäneet. " 

Keskiluokkaiset ihanteet olivat siis keskeinen (sterilointi)rotuhygienian peruste. Nämä rotuopit olivat kuin suoraan kansallissosialistien ohjelmasta. Rotuhygieenista narratiivia palvelee nykyään mm. vaatimukset hoitojen rajauksista pitkäaikaissairailta ja diabeetikoilta sekä työttömiin kohdistuva sosiaalikontrolli ja huostaanotot (myös ennen) epämääräisillä syillä.

Markku Mattilan väitöstutkimus (mainittu alla) kertoo kuinka kansalaissotaan (1918) liittyi rotuhygienia. Sen avulla demonisoitiin punaista osapuolta. Se oli siis valkoisen osapuolen luokkataisteluväline. Huolimatta historiastamme kokoomuslainen lehti Verkkouutiset on vuosituhannen vaihteessa jopa antifasistinen. Se kertoo vuonna 1999 mm. seuraavaa:

  • Eugeniikka eli rotuhygienia saavutti laajaa kannatusta suomalaisten asiantuntijoiden, tiedemiesten sekä lääketieteen ja hoiva-alan edustajien keskuudessa maan itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä. 
     
  • Suomalaisesta rodunjalostuksesta on valmistunut väitöskirja Tampereen yliopiston Historiatieteen laitoksella. Filosofian lisensiaatti Markku Mattilan tutkimus nimeltä Kansamme parhaaksi - Rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti tarkastetaan 9. lokakuuta. Tutkimus on julkaistu Suomen historiallisen seuran julkaisusarjassa. 
     
  • Väitöskirjan mukaan rotuhygienia liittyi yhtenä osana siihen yhteiskunnalliseen kuri- ja sopeuttamiskampanjaan, jota heijastavat myös muut 1930-luvun huoltolait kuten alkoholisti- ja irtolaislaki. Näyttää siltä, että suomalainen valtaeliitti kannatti sterilointeja hyvässä uskossa estääkseen kansan degeneraation eli rappeutumisen. Ongelmaryhmiksi määrittyivät selvimmin rikolliset, köyhät, itsestään huolta pitämään pystymättömät ja ihannekansalaisten elämänmalleihin sopeutumattomat ihmiset.
     
  • "Kun lehden avaa ja lueskelee pikku-uutisia Amerikasta, niin joka toinen viikko on löydetty rikollisuuden geeni. Joka toinen viikko ne ovat löytäneet jonkun muun ihmisen käyttäytymistä ja sosiaalista puolta säätelevän geenin" Mattila kärjistää. Se on Mattilan mukaan aivan samanlaista geeniuskoa kuin 1920-30-luvulla. Silloinkin uskottiin, että rikollisuus varmaankin johtuu perimästä.

Haluan lopuksi kiteyttää, että liika tavallisuus eli ns. normaalius on hanurista. Siitä keksin otsikonkin. Ihmisarvo ei ole vain rikkailla ja nettoveronmaksajilla.

]]>
8 http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230800-vtun-veronmaksajat#comments Keskiluokka Luokkayhteiskunta Marxismi Rotuhygienia Sosiaalidemokratia Fri, 03 Feb 2017 21:08:54 +0000 Henri Autero http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230800-vtun-veronmaksajat
Työttömien omaehtoisuutta vähennetään http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227582-tyottomien-omaehtoisuutta-vahennetaan <p>Talouselämä tuo&nbsp;<a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/aktiivisimpien-tyottomien-tuloja-leikataan-saalimattomasti-1-1-2017-lahtee-noin-200-kk-6605214">artikkelissaan</a>&nbsp;(7.12.2016)&nbsp;esiin seuraavaa tietoa: &quot; Hallitus passivoi työttömiä,&nbsp;<a href="https://www.erto.fi/tietoa-ertosta/tiedotteet/mediatiedotteet/2596-hallitus-passivoi-tyoettoemiae">katsoo</a>&nbsp;Toimihenkilöliitto Erto. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä työttömyysturvalain muutoksiksi. Omaehtoiseen työllistymistä edistävään koulutukseen osallistuvalla ei enää vuoden 2017 alusta lukien olisi oikeutta päivittäiseen kulukorvaukseen. Hänellä, joka passiivisesti odottaa viranomaisen etsimää ja osoittamaa koulutusta, olisi edelleen oikeus kulukorvaukseen. &quot;</p><p>Kyse on siis työttömien kulukorvauksesta. Sen määrä on 9 &euro; / päivä. Se voidaan maksaa myös korotettuna (18 &euro; / päivä), &quot;kun henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun työssäkäyntialueensa ulkopuolella tai kun henkilö osallistuu kotikunnan ulkopuolella järjestettävään palveluun ja hänelle aiheutuu osallistumisesta majoituskustannuksia&quot;.</p><p>Kulukorvauksen maksaa joko Kela (peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajille) tai työttömyyskassa (ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saajille). Kulukorvaus on veroton. Korvausta maksetaan työllistämistä edistävään palveluun osallistumispäiviltä.</p><p>Hallituksen puheissa työttömille luvattiin kauniisti omaehtoista toimintaa. Jatkossa siis sananvalta on vain viranomaisella. Viranomainen määrää johonkin toimenpiteeseen. Halu ei enää lähde henkilöstä itsestään. Laitan vielä Kelan ja IAET-kassan listaukset ko. työllisyyspalveluista tähän.</p><p>Kelan sivuilla&nbsp;<a href="http://www.kela.fi/tyollistymista-edistavat-palvelut_yllapitokorvaus">todetaan:</a>&nbsp;Kun osallistut työllistämistä edistävään palveluun, voit saada Kelasta kulukorvausta palvelun aikaisiin matka- ja ylläpitokustannuksiin.</p><p>Työllistämistä edistäviä palveluja ovat&nbsp;</p><ul><li>omaehtoinen opiskelu</li><li>maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu</li><li>työvoimakoulutus</li><li>työnhakuvalmennus ja uravalmennus</li><li>työkokeilu ja koulutuskokeilu sekä</li><li>kuntouttava työtoiminta.</li></ul><p>IAET-kassan sivuilla&nbsp;<a href="http://www.iaet.fi/index.php?option=com_content&amp;view=article&amp;id=47&amp;Itemid=86&amp;lang=fi">todetaan:</a>&nbsp;Työllistymistä edistäviä palveluita ovat:</p><ul><li>Työnhakuvalmennus (entinen ryhmäpalveluna järjestetty työnhakuvalmennus)</li><li>Uravalmennus</li><li>Kokeilu (koulutuskokeilu oppilaitoksessa tai työkokeilu työpaikalla)</li><li>Työvoimakoulutus</li><li>Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu</li><li>Kotouttamistuella tuettu maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu</li><li>Kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu kuntouttava työtoiminta</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Talouselämä tuo artikkelissaan (7.12.2016) esiin seuraavaa tietoa: " Hallitus passivoi työttömiä, katsoo Toimihenkilöliitto Erto. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä työttömyysturvalain muutoksiksi. Omaehtoiseen työllistymistä edistävään koulutukseen osallistuvalla ei enää vuoden 2017 alusta lukien olisi oikeutta päivittäiseen kulukorvaukseen. Hänellä, joka passiivisesti odottaa viranomaisen etsimää ja osoittamaa koulutusta, olisi edelleen oikeus kulukorvaukseen. "

Kyse on siis työttömien kulukorvauksesta. Sen määrä on 9 € / päivä. Se voidaan maksaa myös korotettuna (18 € / päivä), "kun henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun työssäkäyntialueensa ulkopuolella tai kun henkilö osallistuu kotikunnan ulkopuolella järjestettävään palveluun ja hänelle aiheutuu osallistumisesta majoituskustannuksia".

Kulukorvauksen maksaa joko Kela (peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajille) tai työttömyyskassa (ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saajille). Kulukorvaus on veroton. Korvausta maksetaan työllistämistä edistävään palveluun osallistumispäiviltä.

Hallituksen puheissa työttömille luvattiin kauniisti omaehtoista toimintaa. Jatkossa siis sananvalta on vain viranomaisella. Viranomainen määrää johonkin toimenpiteeseen. Halu ei enää lähde henkilöstä itsestään. Laitan vielä Kelan ja IAET-kassan listaukset ko. työllisyyspalveluista tähän.

Kelan sivuilla todetaan: Kun osallistut työllistämistä edistävään palveluun, voit saada Kelasta kulukorvausta palvelun aikaisiin matka- ja ylläpitokustannuksiin.

Työllistämistä edistäviä palveluja ovat 

  • omaehtoinen opiskelu
  • maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu
  • työvoimakoulutus
  • työnhakuvalmennus ja uravalmennus
  • työkokeilu ja koulutuskokeilu sekä
  • kuntouttava työtoiminta.

IAET-kassan sivuilla todetaan: Työllistymistä edistäviä palveluita ovat:

  • Työnhakuvalmennus (entinen ryhmäpalveluna järjestetty työnhakuvalmennus)
  • Uravalmennus
  • Kokeilu (koulutuskokeilu oppilaitoksessa tai työkokeilu työpaikalla)
  • Työvoimakoulutus
  • Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu
  • Kotouttamistuella tuettu maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu
  • Kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu kuntouttava työtoiminta
]]>
0 http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227582-tyottomien-omaehtoisuutta-vahennetaan#comments Aktivointi Omaehtoisuus Sosiaaliturva Työttömyys Työttömyysturva Thu, 08 Dec 2016 23:52:14 +0000 Henri Autero http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227582-tyottomien-omaehtoisuutta-vahennetaan
Mikä toinen "ääripää"? http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227511-mika-toinen-aaripaa <p>Eilen itsenäisyyspäivänä kirjoitin tekstin otsikolla &quot;&nbsp;<a href="http://henriautero.blogspot.fi/2016/12/sosiaalikontrolliako-lisaa.html">Sosiaalikontrolliako lisää?</a>&nbsp;&quot;. Siinä käsittelen poliittista propagandaa ja vaatimusta vähäosaisen kansanosan seulonnasta eli sosiaalihygieniasta.</p><p>Kenen itsenäisyyspäivää me eilen oikein juhlittiin? Minusta tuntuu, että itsenäisyyspäivää juhli eilen fanaattisesti pääasiassa vain yläluokkainen eliitti linnassa ja kadulla marssivat natsit. Syytä juhlaan ei ole vähäosaisilla tai omilla aivoillaan ajattelevilla empaattisilla ihmisillä. Iso osa kansasta seuraa pukuloistetta kun eriarvoisuus ja sosiaalikontrolli lisääntyvät sekä natsit marssivat kadulla.</p><p>Eilen Helsingissä marssi mm. uusnatsistinen Pohjoismainen vastarintaliike. Eilinen Helsinki ilman natseja - vastamielenosoitus ei ollut mikään &quot;toinen ääripää&quot;. Toki mukana oli myös radikaalivasemmistoa. Mielenosoitus oli kuitenkin yleisluontoisesti ihmisoikeuksien, tasa-arvon, demokraattisten periaatteiden ja jakamattoman ihmisarvon kannalla. Nämä eivät ole mikään &quot;natsismille toinen ääripää&quot; vaan länsimaisen demokratian perusta.</p><p>Kultainen keskitie ja toinen ääripää - narratiivi on aivotonta hölynpölyä. Toinen ääripää ei ainakaan ole demokraattisten oikeuksien kannattajat. &quot;Kunnon veronmaksajat&quot; kuulemma katselevat vain pukuloistoa kun &quot;ääripäät riehuvat&quot;. Käsitys liian kunniallisesta ihmisestä on myöskin eräänlaista ääriajattelua.</p><p>Suomessa oli käytössä viime vuosisadalla sterilointilaki (1935 - 70-luku), jonka mukaan mielisairaita ja kehitysvammaisia voitiin steriloida vastoin heidän omaa tahtoaan. Tutkielmassa &quot;<a href="http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/pg/pohtila/liianhuo.pdf">Kansalaisihanne sterilisaatioasiakirjoissa v. 1935-1949</a>&quot; todetaan mm. seuraavaa: &quot; Oikeanlaisen, hyvän elämänkulun välttämättömänä ehtona oli kyky ja halu tehdä työtä, elättää itsensä ilman muiden apua. Tämä näkyi mm. siinä, että lakia haluttiin soveltaa henkilöihin, jotka näitä kriteereitä eivät täyttäneet. &quot;</p><p>Keskiluokkaiset ihanteet olivat siis keskeinen (sterilointi)rotuhygienian peruste. Nämä rotuopit olivat kuin suoraan kansallissosialistien ohjelmasta. Rotuhygieenista narratiivia palvelee nykyään mm. vaatimukset hoitojen rajauksista pitkäaikaissairailta ja diabeetikoilta sekä työttömiin kohdistuva sosiaalikontrolli ja huostaanotot (myös ennen) epämääräisillä syillä.</p><p>Myös muita demokratialoukkauksia löytyy maamme historiasta kuin pakkosteriloinnit. THL:n tutkimuksen&nbsp;<a href="https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116722/URN_ISBN_978-952-302-278-2.pdf?sequence=1">Vaarantunut suojeluvalta</a>&nbsp;mukaan lastensuojelumme on epädemokraattinen myös nykyään. Ennen alkoholistit suljettiin työlaitoksiin, joista luovuttiin vasta 1970-luvun lopulla. Nykyään heille tarjotaan kuntouttavaa työtoimintaa.</p><p>On totta, että &quot;olemme itse edustajamme valinneet&quot;. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että politiikalla ei olisi mitään rajoja (kuten perustuslaki ja ihmisoikeudet). Esimerkiksi ihmisiä ei voi täysin mielivaltaisesti kontrolloida tai eristää. Isomummuni oli tietääkseni punavankileirillä. Punavankileirit vankikuolemineen oli samaa kastia kuin natsien keskitysleirit. Tässä tekstissäni hieman syitä miksi inhoan sekä natseja, että &quot;porvarillisen kunniallisia rikkaita veronmaksajia&quot;.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen itsenäisyyspäivänä kirjoitin tekstin otsikolla " Sosiaalikontrolliako lisää? ". Siinä käsittelen poliittista propagandaa ja vaatimusta vähäosaisen kansanosan seulonnasta eli sosiaalihygieniasta.

Kenen itsenäisyyspäivää me eilen oikein juhlittiin? Minusta tuntuu, että itsenäisyyspäivää juhli eilen fanaattisesti pääasiassa vain yläluokkainen eliitti linnassa ja kadulla marssivat natsit. Syytä juhlaan ei ole vähäosaisilla tai omilla aivoillaan ajattelevilla empaattisilla ihmisillä. Iso osa kansasta seuraa pukuloistetta kun eriarvoisuus ja sosiaalikontrolli lisääntyvät sekä natsit marssivat kadulla.

Eilen Helsingissä marssi mm. uusnatsistinen Pohjoismainen vastarintaliike. Eilinen Helsinki ilman natseja - vastamielenosoitus ei ollut mikään "toinen ääripää". Toki mukana oli myös radikaalivasemmistoa. Mielenosoitus oli kuitenkin yleisluontoisesti ihmisoikeuksien, tasa-arvon, demokraattisten periaatteiden ja jakamattoman ihmisarvon kannalla. Nämä eivät ole mikään "natsismille toinen ääripää" vaan länsimaisen demokratian perusta.

Kultainen keskitie ja toinen ääripää - narratiivi on aivotonta hölynpölyä. Toinen ääripää ei ainakaan ole demokraattisten oikeuksien kannattajat. "Kunnon veronmaksajat" kuulemma katselevat vain pukuloistoa kun "ääripäät riehuvat". Käsitys liian kunniallisesta ihmisestä on myöskin eräänlaista ääriajattelua.

Suomessa oli käytössä viime vuosisadalla sterilointilaki (1935 - 70-luku), jonka mukaan mielisairaita ja kehitysvammaisia voitiin steriloida vastoin heidän omaa tahtoaan. Tutkielmassa "Kansalaisihanne sterilisaatioasiakirjoissa v. 1935-1949" todetaan mm. seuraavaa: " Oikeanlaisen, hyvän elämänkulun välttämättömänä ehtona oli kyky ja halu tehdä työtä, elättää itsensä ilman muiden apua. Tämä näkyi mm. siinä, että lakia haluttiin soveltaa henkilöihin, jotka näitä kriteereitä eivät täyttäneet. "

Keskiluokkaiset ihanteet olivat siis keskeinen (sterilointi)rotuhygienian peruste. Nämä rotuopit olivat kuin suoraan kansallissosialistien ohjelmasta. Rotuhygieenista narratiivia palvelee nykyään mm. vaatimukset hoitojen rajauksista pitkäaikaissairailta ja diabeetikoilta sekä työttömiin kohdistuva sosiaalikontrolli ja huostaanotot (myös ennen) epämääräisillä syillä.

Myös muita demokratialoukkauksia löytyy maamme historiasta kuin pakkosteriloinnit. THL:n tutkimuksen Vaarantunut suojeluvalta mukaan lastensuojelumme on epädemokraattinen myös nykyään. Ennen alkoholistit suljettiin työlaitoksiin, joista luovuttiin vasta 1970-luvun lopulla. Nykyään heille tarjotaan kuntouttavaa työtoimintaa.

On totta, että "olemme itse edustajamme valinneet". Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että politiikalla ei olisi mitään rajoja (kuten perustuslaki ja ihmisoikeudet). Esimerkiksi ihmisiä ei voi täysin mielivaltaisesti kontrolloida tai eristää. Isomummuni oli tietääkseni punavankileirillä. Punavankileirit vankikuolemineen oli samaa kastia kuin natsien keskitysleirit. Tässä tekstissäni hieman syitä miksi inhoan sekä natseja, että "porvarillisen kunniallisia rikkaita veronmaksajia".

]]>
4 http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227511-mika-toinen-aaripaa#comments Demokratia Ihmisoikeudet Itsenäisyys Tasa-arvo Toinen ääripää Wed, 07 Dec 2016 14:14:26 +0000 Henri Autero http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227511-mika-toinen-aaripaa
Sosiaalikontrolliako lisää? http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227480-sosiaalikontrolliako-lisaa <p>Sisäministeri&nbsp;<strong>Paula Risikko&nbsp;</strong>(kok) vieraili eilisen Etelä-Saimaa-lehden&nbsp;<a href="http://www.esaimaa.fi/Online/2016/12/05/Imatralla%20vieraillut%20ministeri%20Risikko%3A%20Syrj%C3%A4ytyneet%20saatava%20seulottua%20paremmin%20/2016521605626/4">uutisen</a>&nbsp;mukaan Imatralla. Vierailun innoittajana lienee viikonloppuinen järkyttävä surmatyö, jossa nuori mies ampui kolme naista.</p><p>Uutisen otsikko kuuluu: &quot;Imatralla vieraillut ministeri Risikko: Syrjäytyneet saatava seulottua paremmin&quot;.&nbsp;</p><p>Uutinen kertoo seuraavaa:</p><ul><li>Suomalaisen yhteiskunnan on sisäministeri Paula Risikon (kok.) mielestä löydettävä syrjäytyneet kansalaisensa nykyistä paremmin.&nbsp;<br />&nbsp;</li><li>Imatralaisia ampumissurmien johdosta maanantaina lohduttamassa vieraillut Risikko laski, että nuorista ja nuorista aikuisista 85 prosenttia on normaaleja pärjääjiä. Lopuistakin suurin osa on väkeä, jolla ei ole suoranaisia mielenterveysongelmia.&nbsp;<br />&nbsp;</li><li>Monilla on Risikon mukaan silti oireilevaa häiriökäyttäytymistä, johon olisi päästävä kiinni ajoissa. Tehokkaimpia keinoja murhenäytelmien ehkäisemisessä on Risikon mielestä kaikkinaisen tiedonkulun parantaminen. Risikko muistutti, että häirikköjen paikantamisessa esimerkiksi poliisin nettivihjepalvelu on suuri apu ennaltaehkäisevälle rikostorjuntatyölle. &quot;</li></ul><p>Jos tällä &quot;syrjäytyneiden löytämisellä&quot; tarkoitetaan inhimillisiä mielenterveyspalveluja niin hyvä juttu. Pahoin kuitenkin pelkään, että ei tarkoiteta.</p><p>Haluttaneen kuitenkin ilmeisesti siis lisää sosiaalikontrollia ja nuorison valvontaa. Ainakin seuloa-termi kuulostaa pahalta ja jopa eugeniikkaan taipuvaiselta. Ihmiset halutaan asettaa tiettyyn normiin. Risikon mukaan &quot;normaaleihin pärjääjiin&quot;.</p><p>Kesällä Risikko&nbsp;<a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016071221898298_uu.shtml">totesi</a>, että &quot;syrjäytyneet nuoret ovat Suomen suurin uhka&quot;. Kyseinen ministeri on&nbsp;<a href="http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/risikko-vastikkeettomasta-sosiaaliturvasta-p%C3%A4%C3%A4st%C3%A4v%C3%A4-eroon-1.1437289">julistanut</a>&nbsp;kansallispuvussa, että &quot;vastikkeettomasta sosiaaliturvasta tulisi päästä eroon&quot;. Tarjolla ratkaisuksi lienee siis sosiaaliturvalla tehtäviä &quot;kuntouttavia töitä&quot;.</p><p>Kuolleita ihmisiä käytetään nyt siis hyväksi sosiaalikontrollin ajamiseen. Politiikassa mikään ei ole pyhää. Syrjäytyneet vai syrjäytetyt? Mielestäni syrjäytetyt, koska syrjäytyminen on enemmän rakenteellinen (siis yhteiskunnan) kuin yksilön ongelma.</p><p>Tahalla syrjäytetyt, koska konservatiivit ja oikeisto&nbsp;<a href="http://henriautero.blogspot.fi/2016/11/porvarilliset-populistit.html">levittävät väärää tietoa</a>&nbsp;mm. valtion velkaantumisesta ja työvoiman kustannuksista sekä&nbsp;<a href="http://henriautero.blogspot.fi/2016/11/julkisen-sektorin-suuruus-on.html">julkisen sektrorin koosta</a>&nbsp;ajaakseen omaa etuansa. Kyse on siis luokkataistelun asetelmasta.</p><p>Onko ongelma syrjäytyminen vai yhteiskunnan ahtaat normit? Miksi ihmisen ylipäänsä tulisi olla tietynlainen? Halutaanko, että ihmiset ovat aidosti onnellisia vai tottelevaisia robotteja vailla omaa tahtoa? Toki on tiettyjä eettisiä sääntöjä olemassa ja hyvä niin. Ihmisarvon kunnioittaminen on niistä keskeisin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sisäministeri Paula Risikko (kok) vieraili eilisen Etelä-Saimaa-lehden uutisen mukaan Imatralla. Vierailun innoittajana lienee viikonloppuinen järkyttävä surmatyö, jossa nuori mies ampui kolme naista.

Uutisen otsikko kuuluu: "Imatralla vieraillut ministeri Risikko: Syrjäytyneet saatava seulottua paremmin". 

Uutinen kertoo seuraavaa:

  • Suomalaisen yhteiskunnan on sisäministeri Paula Risikon (kok.) mielestä löydettävä syrjäytyneet kansalaisensa nykyistä paremmin. 
     
  • Imatralaisia ampumissurmien johdosta maanantaina lohduttamassa vieraillut Risikko laski, että nuorista ja nuorista aikuisista 85 prosenttia on normaaleja pärjääjiä. Lopuistakin suurin osa on väkeä, jolla ei ole suoranaisia mielenterveysongelmia. 
     
  • Monilla on Risikon mukaan silti oireilevaa häiriökäyttäytymistä, johon olisi päästävä kiinni ajoissa. Tehokkaimpia keinoja murhenäytelmien ehkäisemisessä on Risikon mielestä kaikkinaisen tiedonkulun parantaminen. Risikko muistutti, että häirikköjen paikantamisessa esimerkiksi poliisin nettivihjepalvelu on suuri apu ennaltaehkäisevälle rikostorjuntatyölle. "

Jos tällä "syrjäytyneiden löytämisellä" tarkoitetaan inhimillisiä mielenterveyspalveluja niin hyvä juttu. Pahoin kuitenkin pelkään, että ei tarkoiteta.

Haluttaneen kuitenkin ilmeisesti siis lisää sosiaalikontrollia ja nuorison valvontaa. Ainakin seuloa-termi kuulostaa pahalta ja jopa eugeniikkaan taipuvaiselta. Ihmiset halutaan asettaa tiettyyn normiin. Risikon mukaan "normaaleihin pärjääjiin".

Kesällä Risikko totesi, että "syrjäytyneet nuoret ovat Suomen suurin uhka". Kyseinen ministeri on julistanut kansallispuvussa, että "vastikkeettomasta sosiaaliturvasta tulisi päästä eroon". Tarjolla ratkaisuksi lienee siis sosiaaliturvalla tehtäviä "kuntouttavia töitä".

Kuolleita ihmisiä käytetään nyt siis hyväksi sosiaalikontrollin ajamiseen. Politiikassa mikään ei ole pyhää. Syrjäytyneet vai syrjäytetyt? Mielestäni syrjäytetyt, koska syrjäytyminen on enemmän rakenteellinen (siis yhteiskunnan) kuin yksilön ongelma.

Tahalla syrjäytetyt, koska konservatiivit ja oikeisto levittävät väärää tietoa mm. valtion velkaantumisesta ja työvoiman kustannuksista sekä julkisen sektrorin koosta ajaakseen omaa etuansa. Kyse on siis luokkataistelun asetelmasta.

Onko ongelma syrjäytyminen vai yhteiskunnan ahtaat normit? Miksi ihmisen ylipäänsä tulisi olla tietynlainen? Halutaanko, että ihmiset ovat aidosti onnellisia vai tottelevaisia robotteja vailla omaa tahtoa? Toki on tiettyjä eettisiä sääntöjä olemassa ja hyvä niin. Ihmisarvon kunnioittaminen on niistä keskeisin.

]]>
0 http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227480-sosiaalikontrolliako-lisaa#comments Sosiaalikontrolli Sosiaaliturva Syrjäytyminen Terveydenhoito Työttömyys Tue, 06 Dec 2016 19:25:37 +0000 Henri Autero http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227480-sosiaalikontrolliako-lisaa
Eduro-työpaja (Edelläkävijä vai ei?) http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227206-eduro-tyopaja-edellakavija-vai-ei <p>Rovaniemeläinen&nbsp;<strong>Pekka Majava&nbsp;</strong>tuo&nbsp;<a href="https://pjmajava.000webhostapp.com/eduro_avi_favoptic.html">tekstissään</a>&nbsp;esiin kuinka hän on jättänyt kantelun koskien Rovaniemen kaupungin toimintaa hankkia kuntouttavaa työtoimintaa Eduro-säätiöltä. Työtoiminta on yksi säätiön palvelumuodoista. Se on sosiaalipalvelua. Se ei ole siis työsuhde. Tämän vuoksi siitä ei saa palkkaa (kulukorvaus ei ole palkka), eikä siitä kerry eläkettä, työssäoloehtoa, työttömyysturvaa tai lomaoikeutta.</p><p>Eduron markkinointisana on &quot;Edelläkävijä&quot;. Onkohan tämä liian hieno ja moderni sana työpajailulle? Ainakin hirtehishuumoria se sisältää.</p><p>&nbsp;</p><p>Työpajan&nbsp;<a href="http://www.eduro.fi/">nettisivuilla</a>&nbsp;todetaan mm. seuraavaa:</p><p>&quot;Täydennämme logistiikkaosaamista pakkaamalla ja postittamalla tuotteita yritysasiakkaille&quot;.</p><p>&quot;Parannamme vuorovaikutustaitoja asiakaspalvelun erilaisissa työtilanteissa. Hoidamme kaupungin (Rovaniemi) sisäistä asiointia, mm. kauppa- ja tukkuasiointia sekä kotiinkuljetusta.&quot;</p><p>&quot;Kuljetuspalveluiden yksikössä opetetaan logistiikkaan liittyviä taitoja työn ohella. Erikoistumme Säätiön ja kaupunkikonsernin sisäisiin kuljetuksiin.&nbsp; Vastaamme myös oman kuljetuskaluston huollosta ja kunnossapidosta.&quot;</p><p>&quot;Tekstiili- ja verhoilupalveluiden yksikössä opetellaan tekstiilityöhön liittyviä kädentaitoja. Kunnostamme ja verhoilemme huonekaluja, sekä tarjoamme pienimuotoisia ompelu- ja leikkauspalveluja.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Tästä toiminnan kuvauksestahan ilmenee, että tämähän on kunnon orjapajailua. Selkeästi lainvastaista on ainakin tuo tuotteiden pakkaaminen ja postittaminen yritysasiakkaille.</p><p>&nbsp;</p><p>STM tulkitsee lakia <a href="http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ordnande-av-arbetsverksamhet-i-rehabiliteringssyfte-och-andringar-i-lagen-om-arbetsverksamhet-i-rehabiliteringssyfte-som-trader-i-kraft-1-1-2015">ohjekirjeessään</a> (31.12.2014) seuraavasti:</p><p>&quot; Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Tällä pyritään siihen, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanosta ei käytetä taloudellisen voiton tuottamiseen. Myös yhdistys tai säätiö voidaan katsoa yritykseksi, jos se harjoittaa elinkeinotoimintaa. Sama pätee avoimilla markkinoilla toimiviin liikelaitoksiin. &quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Tulkitsen niin, että pakkaus - ja postitusyhteistyö yritysasiakkaiden&nbsp;kanssa on selkeää elinkeinotoimintaa. Yksi yritysasiakas on ainakin&nbsp;silmälasifirma&nbsp;<a href="http://www.favoptic.fi/">Favoptic.</a>&nbsp;Sen iskulause on &quot;Silmälasien ei tarvitse maksaa enempää&quot;. Silmälasien halpa hinta tosin antaa joustoa eettisyydestä. Työpajalla tuotanto on halpaa kun työvoimakulut ovat aika lailla nollassa.</p><p>Lisäksi miettisin, että onko työtoiminnalla korvattu Rovaniemen kaupungin työsuhteista työtä.</p><p>&nbsp;</p><p>STM:n sama ohje nimittäin toteaa:</p><p>&quot; Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttava työtoiminta ei saa aiheuttaa kunnan tai muun toiminnan toteuttajan palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomisia tai lomauttamisia, eikä heidän työolosuhteidensa tai etuuksiensa huonontumista. Kuntouttavan työtoiminnan työtehtäviä määriteltäessä on aina tarkasti arvioitava edellä mainittuja asioita. &quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rovaniemeläinen Pekka Majava tuo tekstissään esiin kuinka hän on jättänyt kantelun koskien Rovaniemen kaupungin toimintaa hankkia kuntouttavaa työtoimintaa Eduro-säätiöltä. Työtoiminta on yksi säätiön palvelumuodoista. Se on sosiaalipalvelua. Se ei ole siis työsuhde. Tämän vuoksi siitä ei saa palkkaa (kulukorvaus ei ole palkka), eikä siitä kerry eläkettä, työssäoloehtoa, työttömyysturvaa tai lomaoikeutta.

Eduron markkinointisana on "Edelläkävijä". Onkohan tämä liian hieno ja moderni sana työpajailulle? Ainakin hirtehishuumoria se sisältää.

 

Työpajan nettisivuilla todetaan mm. seuraavaa:

"Täydennämme logistiikkaosaamista pakkaamalla ja postittamalla tuotteita yritysasiakkaille".

"Parannamme vuorovaikutustaitoja asiakaspalvelun erilaisissa työtilanteissa. Hoidamme kaupungin (Rovaniemi) sisäistä asiointia, mm. kauppa- ja tukkuasiointia sekä kotiinkuljetusta."

"Kuljetuspalveluiden yksikössä opetetaan logistiikkaan liittyviä taitoja työn ohella. Erikoistumme Säätiön ja kaupunkikonsernin sisäisiin kuljetuksiin.  Vastaamme myös oman kuljetuskaluston huollosta ja kunnossapidosta."

"Tekstiili- ja verhoilupalveluiden yksikössä opetellaan tekstiilityöhön liittyviä kädentaitoja. Kunnostamme ja verhoilemme huonekaluja, sekä tarjoamme pienimuotoisia ompelu- ja leikkauspalveluja."

 

Tästä toiminnan kuvauksestahan ilmenee, että tämähän on kunnon orjapajailua. Selkeästi lainvastaista on ainakin tuo tuotteiden pakkaaminen ja postittaminen yritysasiakkaille.

 

STM tulkitsee lakia ohjekirjeessään (31.12.2014) seuraavasti:

" Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Tällä pyritään siihen, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanosta ei käytetä taloudellisen voiton tuottamiseen. Myös yhdistys tai säätiö voidaan katsoa yritykseksi, jos se harjoittaa elinkeinotoimintaa. Sama pätee avoimilla markkinoilla toimiviin liikelaitoksiin. "

 

Tulkitsen niin, että pakkaus - ja postitusyhteistyö yritysasiakkaiden kanssa on selkeää elinkeinotoimintaa. Yksi yritysasiakas on ainakin silmälasifirma Favoptic. Sen iskulause on "Silmälasien ei tarvitse maksaa enempää". Silmälasien halpa hinta tosin antaa joustoa eettisyydestä. Työpajalla tuotanto on halpaa kun työvoimakulut ovat aika lailla nollassa.

Lisäksi miettisin, että onko työtoiminnalla korvattu Rovaniemen kaupungin työsuhteista työtä.

 

STM:n sama ohje nimittäin toteaa:

" Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttava työtoiminta ei saa aiheuttaa kunnan tai muun toiminnan toteuttajan palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomisia tai lomauttamisia, eikä heidän työolosuhteidensa tai etuuksiensa huonontumista. Kuntouttavan työtoiminnan työtehtäviä määriteltäessä on aina tarkasti arvioitava edellä mainittuja asioita. "

]]>
2 http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227206-eduro-tyopaja-edellakavija-vai-ei#comments Laillisuus Sosiaalipalvelu Sosiaaliturva Työpajailu Työttömyys Fri, 02 Dec 2016 02:53:37 +0000 Henri Autero http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227206-eduro-tyopaja-edellakavija-vai-ei
Fasismi on rikkaiden valtaa http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227037-fasismi-on-rikkaiden-valtaa <p>Edellisessä&nbsp;<a href="http://henriautero.blogspot.fi/2016/11/julkisen-sektorin-suuruus-on.html">tekstissäni</a>&nbsp;otin kantaa oikeistolaiseen julkisen sektorin koon virheelliseen laskentatapaan, josta tilantoviranomainenkin kannanotossaan huomautti.</p><p>Kirjoitin somessa: &quot; Joku sanoi fb:ssä, että demarit olisi saaneet jo kaikki tavoitteensa yhteiskunnassa läpi ja ainut fokus olisi niistä kiinnipitämisessä. Olen osittain samaa mieltä, mutta toisaalta ei ole saavutettu täysin tasa-arvoisia mahdollisuuksia kaikille ihmisille. On siis heitteillä olevia ihmisryhmiä vaikka luokkanousua on saatu paljon aikaan. Lisäksi on tullut takapakkia esim. sosiaalikontrollin (mm. työttömien aktivointi) muodossa. &quot;</p><p>Toin tekstissäni esiin myös kuinka rikkaan talousvaikuttaja - ja porvarissuvun poika&nbsp;<strong>Jari Enrooth&nbsp;</strong>lähtee eugeniikan tielle. Hän esittelee ajatuksiaan YLEN&nbsp;<a href="http://yle.fi/uutiset/3-9317225">kolumnissaan.</a>&nbsp;Hänen mukaansa: &quot;Kaikilla on vapaus tehdä terveydelleen mitä haluaa ja samalla vastuu on ulkoistettu valtiolle. Terveyspolitiikka ei voisi enempää kannustaa holtittomuuteen.&quot;</p><p>Tekstissäni esiin nostamastani tämän vuoden keväisestä Kupittaan mielisairaalatapauksesta on nyt myös LongPlay tehnyt&nbsp;<a href="https://longplay.fi/single/osasto-g1">artikkelin.</a>&nbsp;Siinä todetaan mm. seuraavaa:&nbsp;</p><p>&quot; Turun vanhuspsykiatrian osastolla G1 potilaita pahoinpideltiin, uhkailtiin ja lääkittiin laittomasti. Miksi kukaan ei estänyt sitä? &quot;</p><p>&quot; Eräänä päivänä seistessään tupakalla Turun Kupittaan psykiatrisen sairaalan pihalla sairaanhoitajaopiskelija&nbsp;<strong>Hanna Peltomäki</strong>&nbsp;kuuli yhdeltä mielisairaanhoitajalta eriskummallisen tarinan: Tämä oli aikoinaan eräällä vanhuspsykiatrisella osastolla jakanut kollegansa kanssa osaston potilaat &rdquo;natseihin ja juutalaisiin&rdquo;. Niille, jotka pystyivät kävelemään, puettiin jonkinlaisia SS-joukkoihin viittaavia asusteita. Kävelykyvyttömille askarreltiin sairaala-asuihin tähdet. &quot;</p><p>Mietitäänpä hiukan Jarin sukutaustaa. Hänen suvustaan löytyy mm. rotuhygienian kannatusta (ei pelkästään Jarin suulla),&nbsp;<a href="http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3113013-monet-yritysjohtajat-sailovat-rahojaan-veroparatiiseissa">Liechtenstein-veronkiertoa</a>&nbsp;ja kansalaisodan valkoista osapuolta. Jari on myös kirjoittanut &quot;punaisesta agitaatiosta&quot;. Hänen suvussaan riittäneekin minulle vielä tutkimustyötä myös jatkossa.</p><p>Yhtenä syynä vuoden 1918 murhenäytelmään oli sosiaali - ja terveyserot. Oikeuslääketieteen professori&nbsp;<strong>Ernst Hjalmar Ehrnrooth</strong>&nbsp;(1871&ndash;1950) kannatti rotuhygieniaa. Lääketieteen ja kirurgian tohtori&nbsp;<strong>Aarno Forsius&nbsp;</strong><a href="http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ehrns_er.htm">kertoo</a>&nbsp;nettisivuilla seuraavaa: &quot; Ehrnrooth teki oikeuslääketieteellisen selvityksen &rdquo;punaisten&rdquo; Kymintehtailla toukokuussa 1918 surmaamien 10 virkamiehen vammoista.&nbsp;Vuoden 1915 kuudennessa Pohjoismaisessa aistivialliskokouksessa Helsingissä Ehrnrooth piti esitelmän aiheesta &rdquo;Kaatuvatautisten hoito Suomessa&rdquo;, jossa hän tuki jossakin määrin kokouksessa esiteltyä rotuhygieniaa. Ehrnrooth kannatti myös steriloinnin suorittamista mielisairauksissa, koska sairaalasta parantuneenakin päässyt potilas oli edelleen &rdquo;rotuhygieeninen uhka&rdquo;. &quot;</p><p>Suomessakin on (historiallisesti) fasismiin taipuvainen lääkärieliitti. Lue lisää alla olevista linkeistä:</p><p><a href="http://henriautero.blogspot.fi/2016/07/turun-mielisairaalatapauksen-taustalla.html">Turun mielisairaalatapauksen taustalla äärioikeistolainen lahtariterrori</a></p><p><a href="http://www.lokakuunliike.com/haudatut-tarinat-blogi/lokavuoto-arkistojen-uumenista-suomen-aktion-t4">Lokavuoto arkistojen uumenista - Suomen Aktion T4</a></p><p>Mielestäni se marxilainen<strong>&nbsp;</strong>väittämä, että fasismi on hallitsevan luokan valtaa pitää oikein hyvin paikkaansa. Rikkaat käyvät luokkasotaa mm. virheellisillä väittämillä julkisen sektorin koosta sekä kohdistamalla rotuhygieniaa ja sosiaalikontrollia huono-osaisiin. Fasismi tarkoittaa luokkajakoa rikkaisiin &quot;yli-ihmisiin&quot; ja köyhiin &quot;luusereihin&quot;. Se on kovan markkinatalouden äärimmäisin muoto.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Edellisessä tekstissäni otin kantaa oikeistolaiseen julkisen sektorin koon virheelliseen laskentatapaan, josta tilantoviranomainenkin kannanotossaan huomautti.

Kirjoitin somessa: " Joku sanoi fb:ssä, että demarit olisi saaneet jo kaikki tavoitteensa yhteiskunnassa läpi ja ainut fokus olisi niistä kiinnipitämisessä. Olen osittain samaa mieltä, mutta toisaalta ei ole saavutettu täysin tasa-arvoisia mahdollisuuksia kaikille ihmisille. On siis heitteillä olevia ihmisryhmiä vaikka luokkanousua on saatu paljon aikaan. Lisäksi on tullut takapakkia esim. sosiaalikontrollin (mm. työttömien aktivointi) muodossa. "

Toin tekstissäni esiin myös kuinka rikkaan talousvaikuttaja - ja porvarissuvun poika Jari Enrooth lähtee eugeniikan tielle. Hän esittelee ajatuksiaan YLEN kolumnissaan. Hänen mukaansa: "Kaikilla on vapaus tehdä terveydelleen mitä haluaa ja samalla vastuu on ulkoistettu valtiolle. Terveyspolitiikka ei voisi enempää kannustaa holtittomuuteen."

Tekstissäni esiin nostamastani tämän vuoden keväisestä Kupittaan mielisairaalatapauksesta on nyt myös LongPlay tehnyt artikkelin. Siinä todetaan mm. seuraavaa: 

" Turun vanhuspsykiatrian osastolla G1 potilaita pahoinpideltiin, uhkailtiin ja lääkittiin laittomasti. Miksi kukaan ei estänyt sitä? "

" Eräänä päivänä seistessään tupakalla Turun Kupittaan psykiatrisen sairaalan pihalla sairaanhoitajaopiskelija Hanna Peltomäki kuuli yhdeltä mielisairaanhoitajalta eriskummallisen tarinan: Tämä oli aikoinaan eräällä vanhuspsykiatrisella osastolla jakanut kollegansa kanssa osaston potilaat ”natseihin ja juutalaisiin”. Niille, jotka pystyivät kävelemään, puettiin jonkinlaisia SS-joukkoihin viittaavia asusteita. Kävelykyvyttömille askarreltiin sairaala-asuihin tähdet. "

Mietitäänpä hiukan Jarin sukutaustaa. Hänen suvustaan löytyy mm. rotuhygienian kannatusta (ei pelkästään Jarin suulla), Liechtenstein-veronkiertoa ja kansalaisodan valkoista osapuolta. Jari on myös kirjoittanut "punaisesta agitaatiosta". Hänen suvussaan riittäneekin minulle vielä tutkimustyötä myös jatkossa.

Yhtenä syynä vuoden 1918 murhenäytelmään oli sosiaali - ja terveyserot. Oikeuslääketieteen professori Ernst Hjalmar Ehrnrooth (1871–1950) kannatti rotuhygieniaa. Lääketieteen ja kirurgian tohtori Aarno Forsius kertoo nettisivuilla seuraavaa: " Ehrnrooth teki oikeuslääketieteellisen selvityksen ”punaisten” Kymintehtailla toukokuussa 1918 surmaamien 10 virkamiehen vammoista. Vuoden 1915 kuudennessa Pohjoismaisessa aistivialliskokouksessa Helsingissä Ehrnrooth piti esitelmän aiheesta ”Kaatuvatautisten hoito Suomessa”, jossa hän tuki jossakin määrin kokouksessa esiteltyä rotuhygieniaa. Ehrnrooth kannatti myös steriloinnin suorittamista mielisairauksissa, koska sairaalasta parantuneenakin päässyt potilas oli edelleen ”rotuhygieeninen uhka”. "

Suomessakin on (historiallisesti) fasismiin taipuvainen lääkärieliitti. Lue lisää alla olevista linkeistä:

Turun mielisairaalatapauksen taustalla äärioikeistolainen lahtariterrori

Lokavuoto arkistojen uumenista - Suomen Aktion T4

Mielestäni se marxilainen väittämä, että fasismi on hallitsevan luokan valtaa pitää oikein hyvin paikkaansa. Rikkaat käyvät luokkasotaa mm. virheellisillä väittämillä julkisen sektorin koosta sekä kohdistamalla rotuhygieniaa ja sosiaalikontrollia huono-osaisiin. Fasismi tarkoittaa luokkajakoa rikkaisiin "yli-ihmisiin" ja köyhiin "luusereihin". Se on kovan markkinatalouden äärimmäisin muoto.

]]>
2 http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227037-fasismi-on-rikkaiden-valtaa#comments Fasismi Historia Luokkaerot Marxismi Rotuhygienia Tue, 29 Nov 2016 19:36:35 +0000 Henri Autero http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227037-fasismi-on-rikkaiden-valtaa
Julkisen sektorin suuruus on tilastoharha http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226937-julkisen-sektorin-suuruus-on-tilastoharha <p>Uuden Suomen blogisti&nbsp;<strong>Pekka Pylkkönen&nbsp;</strong>ottaa&nbsp;<a href="http://pekkapylkkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226890-ruotsin-julkisen-sektorin-kopioiminen-pysayttaisi-velkaantumisen-heti">tekstissään</a>&nbsp;kantaa Suomen julkisen sektrorin kokoon verraten sitä Ruotsiin ja muihin maihin.</p><p>Hän kirjoittaa: &quot; Suomessa sosiaaliturvaan käytetään 25,4% bruttokansantuotteesta. Ruotsissa vastaava luku on 21,3%, EU:ssa keskimäärin 19,5%, Norjassa 18,1% ja Islannissa vain 10,2%. Kaikki julkiset menot puolestaan ovat Suomessa 58,1% suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ruotsissa 51,8%, EU:ssa keskimäärin 48,2%, Norjassa 45,6% ja Islannissa 45,7%. (Eurostat) &quot;</p><p>Hänen mukaansa &quot;Terveydenhuoltopanostuksissa olemme muuten EU:n kakkosia ja koulutuksessa kolmosia. Sosiaaliturvassa siis kärjessä&quot;. Hän myös väittää, että &quot;Ruotsin julkisen sektorin kopioiminen pysäyttäisi velkaantumisen heti&quot;. Tämä tarkoittaisi hänen mukaansa julkisten menojen (kuten sosiaaliturvan) BKT-osuuden laskemista esim. Ruotsin tasolle.</p><p>Julkisia menoja ei voida laskea näin yksioikoisesti. Kyseessä on vain suhdeluku, joka kasvaa sitä mukaan kun työttömyys kasvaa ja yksityinen sektori supistuu sekä palvelujen käyttäjät lisääntyvät. Kyse on siis suhdanneherkkyydestä. On aika loogista, että lama-aikana tarvitaan myös enemmän työttömyysturvaa ja veronmaksajia on vähemmän.</p><p>Oikeistolaisesta yksioikoisuudesta ja luokkataisteluinnosta kertoo myös se, että johtava tilastoviranomainen (Tilastokeskuksen pääjohtaja&nbsp;<strong>Marjo Bruun</strong>)&nbsp;palauttaa&nbsp;<a href="http://tietotrenditblogi.stat.fi/mag/article/51/">blogissaan</a>&nbsp;maan pinnalle julkisen sektorin koon kauhistelijat.&nbsp;</p><p>BKT on joissain maissa suurempi kuin Suomessa. Vertailua voi tsekata vaikka&nbsp;<a href="http://www.globalis.fi/Tilastot/BKT-per-asukas">täältä.</a>&nbsp;Myös BKT:n koko siis vaikuttaa. Talouskasvun aikana julkinen sektori näyttää pienemmältä kuin laman aikana. Suomen julkinen sektori ei ole siis liian suuri vaan yksityinen sektori on mahdollisesti liian pieni.&nbsp;</p><p>Julkinen sektorimme on EU-maiden&nbsp;<a href="http://www.sttk.fi/2015/03/11/suomen-julkinen-sektori-kansainvalisesti-vertailtuna-tehokas/">tehokkain</a>&nbsp;(samoin meillä on&nbsp;<a href="http://yle.fi/uutiset/3-7920697">vähiten</a>&nbsp;valtion virkamiehiä EU:n alueella). Lisäksi Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on&nbsp;<a href="http://yle.fi/uutiset/3-7797709">moittinut</a>&nbsp;Suomea liian matalasta sosiaaliturvasta.&nbsp;Julkisen sektorin osuus BKT:sta ja sen rahamääräiset menot ovat kaksi täysin eri asiaa. Julkiset menot voivat olla siis matalat samaan aikaan kun suhdeluku on iso.&nbsp;Meillä myös eläkkeet lasketaan julkisiin menoihin (kaikissa maissa ei näin tehdä). Sosiaalimenot&nbsp;<a href="https://blogs.uef.fi/puheenvuoroja/2015/05/13/suomi-on-alhaisten-sosiaalimenojen-maa/">ovat</a>&nbsp;Suomessa siis luultua matalammat.</p><p>&quot;Erinomainen&quot; ja kilpailukykyinen terveydenhoito&nbsp;<a href="https://demokraatti.fi/sdpn-kantola-pitaa-tapahtumia-hapeallisena-kupittaan-tapaus-toimii-varoittavana-ennakkotapauksena/">näytti</a>&nbsp;tuloksensa Turun Kupittaan psykiatrisessa sairaalassa, jossa potilaita pahoinpideltiin vuosia. Valvonta oli myös puutteellista ja henkilöstöresurssit riittämättömiä.</p><p>Lama-aikana mennään helposti eugeniikan tielle, jossa esimerkiksi mielenterveyspotilailla ja työkyvyttömillä ei nähdä ihmisarvoa. Pylkkönen on myös esittänyt huolensa, että työkyvyttömyyseläkkeitä käytetään väärin. Tämmöiset huolet kuuluvat äärioikeiston salaliittoteorioihin. Eivät selväjärkiseen ja ihmisarvoa kunnioittavaan keskusteluun. Samanlaista propagandaa esitettiin aikoinaan natsi-Saksassa ja sitä tuotiin myös Suomeen tiettyjen ideologien toimesta. Luin Kansamme parhaaksi - kirjasta. Modernin eugeniikan tielle&nbsp;<a href="http://yle.fi/uutiset/3-9317225">lähtee</a>&nbsp;myös rikkaan talousvaikuttaja - ja porvarissuvun poika&nbsp;<strong>Jari Enrooth.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uuden Suomen blogisti Pekka Pylkkönen ottaa tekstissään kantaa Suomen julkisen sektrorin kokoon verraten sitä Ruotsiin ja muihin maihin.

Hän kirjoittaa: " Suomessa sosiaaliturvaan käytetään 25,4% bruttokansantuotteesta. Ruotsissa vastaava luku on 21,3%, EU:ssa keskimäärin 19,5%, Norjassa 18,1% ja Islannissa vain 10,2%. Kaikki julkiset menot puolestaan ovat Suomessa 58,1% suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ruotsissa 51,8%, EU:ssa keskimäärin 48,2%, Norjassa 45,6% ja Islannissa 45,7%. (Eurostat) "

Hänen mukaansa "Terveydenhuoltopanostuksissa olemme muuten EU:n kakkosia ja koulutuksessa kolmosia. Sosiaaliturvassa siis kärjessä". Hän myös väittää, että "Ruotsin julkisen sektorin kopioiminen pysäyttäisi velkaantumisen heti". Tämä tarkoittaisi hänen mukaansa julkisten menojen (kuten sosiaaliturvan) BKT-osuuden laskemista esim. Ruotsin tasolle.

Julkisia menoja ei voida laskea näin yksioikoisesti. Kyseessä on vain suhdeluku, joka kasvaa sitä mukaan kun työttömyys kasvaa ja yksityinen sektori supistuu sekä palvelujen käyttäjät lisääntyvät. Kyse on siis suhdanneherkkyydestä. On aika loogista, että lama-aikana tarvitaan myös enemmän työttömyysturvaa ja veronmaksajia on vähemmän.

Oikeistolaisesta yksioikoisuudesta ja luokkataisteluinnosta kertoo myös se, että johtava tilastoviranomainen (Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun) palauttaa blogissaan maan pinnalle julkisen sektorin koon kauhistelijat. 

BKT on joissain maissa suurempi kuin Suomessa. Vertailua voi tsekata vaikka täältä. Myös BKT:n koko siis vaikuttaa. Talouskasvun aikana julkinen sektori näyttää pienemmältä kuin laman aikana. Suomen julkinen sektori ei ole siis liian suuri vaan yksityinen sektori on mahdollisesti liian pieni. 

Julkinen sektorimme on EU-maiden tehokkain (samoin meillä on vähiten valtion virkamiehiä EU:n alueella). Lisäksi Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on moittinut Suomea liian matalasta sosiaaliturvasta. Julkisen sektorin osuus BKT:sta ja sen rahamääräiset menot ovat kaksi täysin eri asiaa. Julkiset menot voivat olla siis matalat samaan aikaan kun suhdeluku on iso. Meillä myös eläkkeet lasketaan julkisiin menoihin (kaikissa maissa ei näin tehdä). Sosiaalimenot ovat Suomessa siis luultua matalammat.

"Erinomainen" ja kilpailukykyinen terveydenhoito näytti tuloksensa Turun Kupittaan psykiatrisessa sairaalassa, jossa potilaita pahoinpideltiin vuosia. Valvonta oli myös puutteellista ja henkilöstöresurssit riittämättömiä.

Lama-aikana mennään helposti eugeniikan tielle, jossa esimerkiksi mielenterveyspotilailla ja työkyvyttömillä ei nähdä ihmisarvoa. Pylkkönen on myös esittänyt huolensa, että työkyvyttömyyseläkkeitä käytetään väärin. Tämmöiset huolet kuuluvat äärioikeiston salaliittoteorioihin. Eivät selväjärkiseen ja ihmisarvoa kunnioittavaan keskusteluun. Samanlaista propagandaa esitettiin aikoinaan natsi-Saksassa ja sitä tuotiin myös Suomeen tiettyjen ideologien toimesta. Luin Kansamme parhaaksi - kirjasta. Modernin eugeniikan tielle lähtee myös rikkaan talousvaikuttaja - ja porvarissuvun poika Jari Enrooth.

]]>
8 http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226937-julkisen-sektorin-suuruus-on-tilastoharha#comments Bruttokansantuote Julkinen sektori Kansantalous Lama Tilastointi Mon, 28 Nov 2016 02:55:47 +0000 Henri Autero http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226937-julkisen-sektorin-suuruus-on-tilastoharha
Jupiter-säätiö hakee konkurssiin http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226894-jupiter-saatio-hakee-konkurssiin <p>Asiasta&nbsp;<a href="http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/jupiter-s%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6-j%C3%A4tti-konkurssihakemuksen-1.2158172">uutisoi</a>&nbsp;Ilkka 9.11.2016. Lehden mukaan: &quot; Vaasassa toimiva Jupiter-säätiö jätti tiistaina (8.11?) konkurssihakemuksen Pohjanmaan käräjäoikeudelle. Oikeus ei ole vielä tehnyt päätöstä asiassa, sillä ratkaisun tekemiseen tarvitaan lisätietoja säätiöltä. &quot;</p><p>Ilkka uutisoi, että säätiö &quot;työllistää&quot; heikossa asemassa olevia ihmisiä. Jos ei lasketa palkkatukea, niin nämä työllistämistoimet eivät ole oikeita työsuhteita. Vaasan kaupunkikaan ei ole enää myöntänyt säätiölle rahoitusta.</p><p>Jupiterin toiminnasta on aiemmin kirjoittanut ainakin minä ja Sakari Timonen&nbsp;<a href="http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2015/08/18/bisnesta-tyottomilla/">blogissaan.</a>&nbsp;Mitä ilmeisemmin taustalla&nbsp;<a href="http://yle.fi/uutiset/3-8426463">vaikuttaa</a>&nbsp;myös byrokratia eli TE-toimiston päätös katsoa säätiön toiminta pieniä poikkeuksia lukuunottamatta elinkeinotoiminnan harjoittamiseksi.</p><p>Jokainen voi miettiä, että kuinka paljon laittomuudet ja kyseenalainen kunnia ovat vaikuttaneet tähän lopputulemaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Asiasta uutisoi Ilkka 9.11.2016. Lehden mukaan: " Vaasassa toimiva Jupiter-säätiö jätti tiistaina (8.11?) konkurssihakemuksen Pohjanmaan käräjäoikeudelle. Oikeus ei ole vielä tehnyt päätöstä asiassa, sillä ratkaisun tekemiseen tarvitaan lisätietoja säätiöltä. "

Ilkka uutisoi, että säätiö "työllistää" heikossa asemassa olevia ihmisiä. Jos ei lasketa palkkatukea, niin nämä työllistämistoimet eivät ole oikeita työsuhteita. Vaasan kaupunkikaan ei ole enää myöntänyt säätiölle rahoitusta.

Jupiterin toiminnasta on aiemmin kirjoittanut ainakin minä ja Sakari Timonen blogissaan. Mitä ilmeisemmin taustalla vaikuttaa myös byrokratia eli TE-toimiston päätös katsoa säätiön toiminta pieniä poikkeuksia lukuunottamatta elinkeinotoiminnan harjoittamiseksi.

Jokainen voi miettiä, että kuinka paljon laittomuudet ja kyseenalainen kunnia ovat vaikuttaneet tähän lopputulemaan.

]]>
0 http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226894-jupiter-saatio-hakee-konkurssiin#comments Jupiter oikeudenmukaisuus Työpaja Työttömyys Yhteiskunta Sun, 27 Nov 2016 08:34:38 +0000 Henri Autero http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226894-jupiter-saatio-hakee-konkurssiin
Maalaisplikan uranousu http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226884-maalaisplikan-uranousu <p>Otin äskeisessä tekstissäni &quot;<a href="http://henriautero.blogspot.fi/2016/11/tarkkailla-ja-rangaista.html">Tarkkailla ja rangaista</a>&quot; kantaa sosiaalikontrolliin.</p><p>Tuore mielenkiintoinen uutinen:&nbsp;<a href="http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/han/kelan-uusi-paajohtaja-yllapidamme-jarjestelmaa-maksaa-ihmiselle-olemisesta">Kelan uusi pääjohtaja: &rdquo;Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?&rdquo;</a></p><p>Kirjoitin somessa: &quot; Kelan uusi pääjohtaja on työtä arvostavan maalaisporvarillisen(?) perinteisen perheen plikka, jossa mies oli &quot;perheen pää ja ajattelija&quot; sekä nainen &quot;juoksevista asioista huolehtiva äiti&quot;. Siitäkin voi jo jotain päätellä. &quot;</p><p>Kelan johtaja tulee perinteisesti keskustasta. Uusi johtaja&nbsp;<strong>Elli Aaltonen&nbsp;</strong>onkin omien sanojensa mukaan &quot;alkiolainen&quot;. Se sopinee myös hänen perhetaustaansa. Aaltosen mukaan osallisuutta voisi kokea ympäristöhuollossa (siis siinä kuuluisassa risusavotassa) sekä palvelusektorilla. Hän toteaa: &rdquo;Eli vaikka ikääntyneiden elämän rikastuttajina. Sellainen visio minulla on.&rdquo;</p><p>Aaltosen nimitys henkii taantumuksellista piikarenki-luokkajakoon perustuvaa yhteiskuntaa ja populistista työn ylistystä. Hänen entinen miehensä oli kuulemma reilu kun hyväksyi vaimon uranousun.</p><p>Jutun mukaan: &quot; Rivakkaan työntekoon Aaltonen oppi jo lapsena. Lapsuuden maisemaa hallitsivat kotitilan sokerijuurikasviljelmät ja metsät, kotitalo piha-aittoineen ja puutarhoineen. Säämingin maatalouspitäjässä kasvanut Elli Aaltonen, omaa sukua Leskinen, oli agronomi-isän ja kotia hoitaneen äidin kuudes ja nuorin lapsi. Koulua hän kävi Savonlinnan tyttölyseossa, vapaa-aika kului juurikkaita harventaessa, heinänteossa ja muissa tilan töissä. &quot;</p><p>Näistä patriarkaalisista rakenteista tuleekin mieleen eräs mielenosoittajan iskulause 1960-70-luvulla. Lause kuului &quot;Lypsytaitoko elämäntaito?&quot;. Lauseessa arvosteltiin koulukoteja. Poimin tämän lauseen kirjasta &quot;Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva. Suomalaisen sosiaalisen turvan historia. Sosiaaliturvan keskusliitto 1994&quot;.</p><p>Mielestäni hirtehismuumoria ei pidä unohtaa vaikeampina yhteiskunnallisen taantumuksenkaan aikoina. Tämä pakinani sisälsi sitä. Sekin on kai aika maalaisromanttista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otin äskeisessä tekstissäni "Tarkkailla ja rangaista" kantaa sosiaalikontrolliin.

Tuore mielenkiintoinen uutinen: Kelan uusi pääjohtaja: ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?”

Kirjoitin somessa: " Kelan uusi pääjohtaja on työtä arvostavan maalaisporvarillisen(?) perinteisen perheen plikka, jossa mies oli "perheen pää ja ajattelija" sekä nainen "juoksevista asioista huolehtiva äiti". Siitäkin voi jo jotain päätellä. "

Kelan johtaja tulee perinteisesti keskustasta. Uusi johtaja Elli Aaltonen onkin omien sanojensa mukaan "alkiolainen". Se sopinee myös hänen perhetaustaansa. Aaltosen mukaan osallisuutta voisi kokea ympäristöhuollossa (siis siinä kuuluisassa risusavotassa) sekä palvelusektorilla. Hän toteaa: ”Eli vaikka ikääntyneiden elämän rikastuttajina. Sellainen visio minulla on.”

Aaltosen nimitys henkii taantumuksellista piikarenki-luokkajakoon perustuvaa yhteiskuntaa ja populistista työn ylistystä. Hänen entinen miehensä oli kuulemma reilu kun hyväksyi vaimon uranousun.

Jutun mukaan: " Rivakkaan työntekoon Aaltonen oppi jo lapsena. Lapsuuden maisemaa hallitsivat kotitilan sokerijuurikasviljelmät ja metsät, kotitalo piha-aittoineen ja puutarhoineen. Säämingin maatalouspitäjässä kasvanut Elli Aaltonen, omaa sukua Leskinen, oli agronomi-isän ja kotia hoitaneen äidin kuudes ja nuorin lapsi. Koulua hän kävi Savonlinnan tyttölyseossa, vapaa-aika kului juurikkaita harventaessa, heinänteossa ja muissa tilan töissä. "

Näistä patriarkaalisista rakenteista tuleekin mieleen eräs mielenosoittajan iskulause 1960-70-luvulla. Lause kuului "Lypsytaitoko elämäntaito?". Lauseessa arvosteltiin koulukoteja. Poimin tämän lauseen kirjasta "Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva. Suomalaisen sosiaalisen turvan historia. Sosiaaliturvan keskusliitto 1994".

Mielestäni hirtehismuumoria ei pidä unohtaa vaikeampina yhteiskunnallisen taantumuksenkaan aikoina. Tämä pakinani sisälsi sitä. Sekin on kai aika maalaisromanttista.

]]>
0 http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226884-maalaisplikan-uranousu#comments Maaseutu Sosiaalihistoria Sosiaalikontrolli Sosiaaliturva Taantumus Sun, 27 Nov 2016 01:52:28 +0000 Henri Autero http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226884-maalaisplikan-uranousu