*

henriautero

Julkisen sektorin suuruus on tilastoharha

Uuden Suomen blogisti Pekka Pylkkönen ottaa tekstissään kantaa Suomen julkisen sektrorin kokoon verraten sitä Ruotsiin ja muihin maihin.

Hän kirjoittaa: " Suomessa sosiaaliturvaan käytetään 25,4% bruttokansantuotteesta. Ruotsissa vastaava luku on 21,3%, EU:ssa keskimäärin 19,5%, Norjassa 18,1% ja Islannissa vain 10,2%. Kaikki julkiset menot puolestaan ovat Suomessa 58,1% suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ruotsissa 51,8%, EU:ssa keskimäärin 48,2%, Norjassa 45,6% ja Islannissa 45,7%. (Eurostat) "

Hänen mukaansa "Terveydenhuoltopanostuksissa olemme muuten EU:n kakkosia ja koulutuksessa kolmosia. Sosiaaliturvassa siis kärjessä". Hän myös väittää, että "Ruotsin julkisen sektorin kopioiminen pysäyttäisi velkaantumisen heti". Tämä tarkoittaisi hänen mukaansa julkisten menojen (kuten sosiaaliturvan) BKT-osuuden laskemista esim. Ruotsin tasolle.

Julkisia menoja ei voida laskea näin yksioikoisesti. Kyseessä on vain suhdeluku, joka kasvaa sitä mukaan kun työttömyys kasvaa ja yksityinen sektori supistuu sekä palvelujen käyttäjät lisääntyvät. Kyse on siis suhdanneherkkyydestä. On aika loogista, että lama-aikana tarvitaan myös enemmän työttömyysturvaa ja veronmaksajia on vähemmän.

Oikeistolaisesta yksioikoisuudesta ja luokkataisteluinnosta kertoo myös se, että johtava tilastoviranomainen (Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun) palauttaa blogissaan maan pinnalle julkisen sektorin koon kauhistelijat. 

BKT on joissain maissa suurempi kuin Suomessa. Vertailua voi tsekata vaikka täältä. Myös BKT:n koko siis vaikuttaa. Talouskasvun aikana julkinen sektori näyttää pienemmältä kuin laman aikana. Suomen julkinen sektori ei ole siis liian suuri vaan yksityinen sektori on mahdollisesti liian pieni. 

Julkinen sektorimme on EU-maiden tehokkain (samoin meillä on vähiten valtion virkamiehiä EU:n alueella). Lisäksi Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on moittinut Suomea liian matalasta sosiaaliturvasta. Julkisen sektorin osuus BKT:sta ja sen rahamääräiset menot ovat kaksi täysin eri asiaa. Julkiset menot voivat olla siis matalat samaan aikaan kun suhdeluku on iso. Meillä myös eläkkeet lasketaan julkisiin menoihin (kaikissa maissa ei näin tehdä). Sosiaalimenot ovat Suomessa siis luultua matalammat.

"Erinomainen" ja kilpailukykyinen terveydenhoito näytti tuloksensa Turun Kupittaan psykiatrisessa sairaalassa, jossa potilaita pahoinpideltiin vuosia. Valvonta oli myös puutteellista ja henkilöstöresurssit riittämättömiä.

Lama-aikana mennään helposti eugeniikan tielle, jossa esimerkiksi mielenterveyspotilailla ja työkyvyttömillä ei nähdä ihmisarvoa. Pylkkönen on myös esittänyt huolensa, että työkyvyttömyyseläkkeitä käytetään väärin. Tämmöiset huolet kuuluvat äärioikeiston salaliittoteorioihin. Eivät selväjärkiseen ja ihmisarvoa kunnioittavaan keskusteluun. Samanlaista propagandaa esitettiin aikoinaan natsi-Saksassa ja sitä tuotiin myös Suomeen tiettyjen ideologien toimesta. Luin Kansamme parhaaksi - kirjasta. Modernin eugeniikan tielle lähtee myös rikkaan talousvaikuttaja - ja porvarissuvun poika Jari Enrooth.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei minulla ole huolia tai murheita. Kunhan esitän lukuja jotka toivottavasti saavat pohtimaan mitä iänikuisen ruikutuksen takana oikeastaan on.

Samalla on hyvä pohtia mikä vaikutus esimerkiksi sosiaaliturvamenoilla on työllistymiseen. Ne korreloivat käänteisesti.

SOK kiinnitti huomiota yksittäisiin perusturvaetuuksiin, ei sosiaaliturvaan kokonaisuutena, kuten valtio vastauksessaan huomautti. Suomen sosiaaliturva rakentuu sadoista eri etuuksista joita nautitaan myös päällekkäin. Samoin siihen kuuluu lukuisa joukko maksualennuksia palvelujen käytössä. Myös Ruotsi ja Tanska saivat "nuhteet" liian pienestä sosiaaliturvasta. Olisi jotenkin absurdia että kolme eniten sosiaaliturvaan panostavaa maata olisivat yhtäkkiä moitelistalla.

Tuokin huuhaaväite on korjattu äärettömän monta kertaa ja aina se pulpahtaa pinnalle. Outoa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Auteron argumentoinnin vakuuttavuus titaa kiteytyä tuohon "Suomen julkinen sektori ei ole siis liian suuri vaan yksityinen sektori on mahdollisesti liian pieni".
Lintumaailmassa sama asia todetaan ilmauksella: Käenpoika ei ole liian iso. Leppälintu vain on mahdollisesti liian pieni.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä tuollaisen tilastoluvun yhteydessä on syytä korjata se aivan ilmeinen ja yleinen harhaluulo, että kun julkisen puolen menot ovat 58% BKT:sta, niin se ei tarkoita sitä, että yksityisen puolen menot olisivat vastaavasti 42%. Yksityisen puolen menot ovat luokkaa 250% BKT:sta.

On eri asia mitä johtopäätöksiä mainituista prosenttiluvuista sitten halutaan tehdä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #5

Luulen että tuo on tuotu esiin niin monesti että harvempi siihen enää sortuu. Toki voisi kehittää jonkin toisenlaisenkin mittarin jossa väärinymmärryksen vaara olisi pienempi.

Sinänsä asioiden vertaaminen bruttokansantuotteeseen sopii hyvin yleiseen käsitykseen siitä että kaikki, esimerkiksi köyhyys, on vain suhteellista.

Sosiaaliturvan tapauksessa Suomi on joka tapauksessa ykkönen Euroopassa ja kaikessa käytännöllisessä mielessä myös maailmassa. Samoin julkiset menot per se ovat Euroopan korkeimmat. Näistä ei pääse mihinkään.

Ehkä kiinnostavampaa kuitenkin on se mitä julkisille menoille on tapahtunut kaikista leikkauspuheista ja toisaalta kansantalouden surkastumisesta huolimatta. 2008 jälkeen ne ovat kasvaneet 20 miljardilla.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Velalla ja ylisuurella julkisella sektorilla pelottelijat ovat saaneet ihan hyvin iskostettua nuo huuhaat kansaan.

Suomella ei mene huonosti, vaikka sitä yritetäänkin kaikin keinoin.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Muuten hyvä juttu, jossa oli mielenkiintoisia valaisevia linkkejä, mutta viimeinen kappale meni riman alle.

Sen mitä Pylkkösen kommentin luin, hän käytännössä totesi toimintatavan, millä hallinto yleisesti toimii: ihmisiä pidetään epärehellisinä (koska osa on sellaisia), kunnes toisin todistetaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei tässä minusta ole mitään epäselvää. Ensinnäkin eräissä sairauksissa jotka ovat käytännössä objektiivisesti mahdottomia todentaa, sairauden epidemiologinen esiintyvyys ja sen perusteella myönnetyt työkyvyttömyysetuudet ovat käsittämättömän kaukana toisistaan. Samoin kansainvälisessä tutkimuksessa on vahvasti osoitettu että ihmisen kokemus mm. Kivusta riippuu olennaisesti siitä millaisia taloudellisia etuuksia sen perusteella on tarjolla. Ei tämä ole mikään suomalainen erityispiirre vaan ilmeisesti ihmisluonto.

Ei se sitä poista että osa ihmisistä on kyvyttömiä työhön ja ansaitsee etuutensa jonka turvin elää.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Hallinto on aika pöhöttynyttä.

Esim. sosiaaliturva nielaisee noin puolet veroeuroista.

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/julkis...

Jos oletetaan ruhtinaallisesti, että noin puolet suomalaisista käyttää sosiaaliturvaa, niin päästään sellaiseen summaan kuin 1600€/kk(netto) jokaiselle sosiaaliturvaa tarvitsevalle yksittäiselle kansalaiselle. Kysymys kuuluukin, että saako sosiaaliturvaa tarvitsevat noin paljon kuukausittain? Jos ei saa, niin minne nuo rahat valuvat?

Toimituksen poiminnat