henriautero

Sosiaaliturvan toimeenpanosta

Edellinen kirjoitukseni tänä perjantaina koski työttömän ilmaisunvapautta. Siinä tuon esiin kuinka myös sosiaaliturvalla elävällä äärimuslimisaarnaajalla on oikeus sanoa sanottavansa ilman ennakkosensuuria.

Tällä kertaa jatkan taas aiheesta työttömät ja sosiaaliturva. Tällä kertaa aiheena on sosiaaliturvan toimeenpanovalta. Toimeenpanovallalla tarkoitan lakien toimeenpanoa demokratiassa. Siitä huolehtivat viranomaiset, jotka ovat ainakin muodollisesti arvoneutraaleja.

Kela on yksi suurimpia sosiaaliturvan toimeenpanovaltaa käyttäviä tahoja. Länsimaisessa demokratiassa toimeenpanovalta on erotettu lainsäädäntövallasta eli parlamentarismista. Eli toisin sanoen toimeenpanovaltaa käyttävän tahon oltava liberaali, arvoneutraali ja politiikan teosta erotettu. Tämä kuuluu vallan kolmijako-oppiin, joka on valistusfilosofi Montesquieun keksintö.

Länsimaisista periaatteista huolimatta Kelan johtajan virka on kuulunut perinteisesti poliittiselle keskustalle. Tästä esimerkkinä poliittinen virkanimitys Liisa Hyssälä. Toimeenpanovalta ei ole siis ollut arvoneutraalia.

Kovinkaan arvoneutaalilta eivät myöskään vaikuta hänen mielipiteensä. MTV:n artikkeli kertoo: ”Kelan Liisa Hyssälä sanoo sen suoraan: Suomi ei kestä enää nykyisiä tukiautomaatteja”

Totesin somessa osuvasti seuraavaa: ” BKT:hän on 20-30 vuoden aikana pääasiassa noussut. Kumma juttu, että siitä ei muka riittäisi jaettavaa. Taas viedään köyhiltä ja sairailta, jotta rikkailla menisi paremmin. On alkeellinen virhe tuijottaa vain sosiaalimenojen BKT-osuutta. Tottakai tuo suhdeluku kasvaa kun työttömyys ja palveluiden saajat lisääntyvät sekä tuotanto eri aloilla supistuu. Se ei vielä kerro esim. palveluiden laadusta. Mut on se hienoa kuinka joku jyväjemmareiden poliittinen virkanimitys sanoo rahvaalle kuinka pitää ajatella. ”

Perussuomalaista arvomaailmaa taas henkii maahanmuuttovirasto. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkaisen mukaan virastoa on ohjeistettu sisäministeriön taholta ei-lakisääteisesti (lue: poliittisesti) toimimaan demokraattisesti valittujen edustajien halun mukaisesti. Ei-lakisääteisesti tarkoittaa sitä, että vallan kolmijako-oppia ei ole noudatettu. Virastoa on siis poliittisesti ohjeistettu eikä viitsitty hoitaa asiaa lainsäätämisjärjestyksessä.

Se, että me olemme edustajamme itse valinneet ei tarkoita sitä, että lakien toimeenpanovallan on oltava poliittisessa ohjauksessa (saati sen hyväksymistä, että virkamiehet rikkovat lakia). Se ei ole vallan kolmijako-opin mukaista. Persut ovat arvostelleet poliittista korruptiota, mutta itsekin siihen syyllistyvät. Edustajat voivat ohjeistaa viranomaisia ainoastaan lakeja säätämällä. Miksi tätä ei Suomessa ymmärretä?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat