henriautero

Laitosvalta tsaarin aikaisena jäänteenä

Suomi on hyvin laitosvaltainen yhteiskunta. Laitosvaltaan liittyy erityisen vallanalaisuuden suhde oikeusturvaan. Erityisessä vallanalaisuus-suhteessa jokin ihmisryhmä nähdään perusoikeuksiltaan heikompina kuin ns. ”tavalliset” kansalaiset.

Laitosvalta / erityinen vallanalaisuus on vanha termi sille miksi joskus luokiteltiin ihmisiä eri kasteihin perustuslaillisilta oikeuksiltaan. Länsimaisen oikeuskäsityksen mukaan perusoikeuksien rajoitukset tulisi tehdä yksilökeskeisesti eikä henkilön viiteryhmän perusteella.

Kotimainen iltapäivämediamme on julkaissut reportaasin venäläisestä hoitolaitoksesta. Lue lisää. Tämä laitos toiminee perusoikeusvastaisilla säännöillä. En tunne paljoa Venäjän lakia, mutta siellä lainsäädäntö lähtee yhteiskunnan ja valtion edusta yksilön kustannuksella. Venäjällä valtio ei tunnusta saman lailla invidualismia kuten Suomessa. Suomessa taas valtio loukkaa invidualistisia periaatteitaan.

Tutustumalla oikeuskäytäntöön ja mediaan selviää useita erilaisia tapauksia, joissa hoitolaitoksissa ei ole toimittu yksilökeskeisten periaatteiden mukaan. Esimerkiksi lastensuojelulaitoksissa on käytetty joukkorangaistuksia. Tämä on ongelma myös muissa asioissa kuin hoitolaitoksiin liittyvissä asioissa. Esimerkki: Oulun kaupungin liikuntapalvelut antoivat porttikiellon uimahalliin nuorille turvapaikanhakijoille yhden heistä mentyä naisten osastolle. Lue lisää. Kyse oli siis laittomasta toiminnasta kaupungin taholta. Kaupunki ei käyttänyt valtaansa yksilökeskeisesti.

Valvira on ohjeistanut muistiossaan 9.10.2015, että rajoitukset tietoteknisten laitteiden käyttöön tulee tehdä yksilökeskeisten periaatteiden mukaan. Mielenterveyslaki mahdollistaa yhteydenpidon rajoittamisen, mutta lainsäädäntö ei mahdollista kaikkia potilaita koskevia epäyksilöllisiä rajoituksia. Tämä periaate koskee myös alaikäisten hoitolaitoksia. Laitosvaltainen periaate elää silti edelleen tällä vuosituhannella joissakin laitoksissa (ainakin alaikäisten kohdalla).

Lainkirjoittajan opas kertoo seuraavaa:

” Perusoikeuskäytännössä on sanouduttu selkeästi irti sellaisesta käsityksestä, että jonkin ihmisryhmän perusoikeuksia voitaisiin rajoittaa pelkästään erityisen vallanalaisuussuhteen tai laitosvallan perusteella. Tällaisina ryhminä on aiemmin saatettu pitää esimerkiksi vankeja ja muita laitoksissa olevia sekä virkamiehiä. Nykyisin perusoikeuksien rajoitukset voidaan näiltäkin osin toteuttaa vain perusoikeuksien yleisten ja perusoikeuskohtaisten erityisten rajoitusedellytysten täyttyessä.”

Tämä on ollut periaatteena viimeistään vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen myötä. Laitosvalta on Suomessa siis hallinnollinen jäänne, joka on jäänyt elämään vaikka se on laiton toimintamalli.

Olen tästä vallanalaisuudesta kirjoittanut myös aikaisemmin:

Kusenkeltainen ja laitosvaltainen Suomi

Erityinen vallanalaisuus

Suomen on turha haukkua naapuriansa. Itse asiassa muistutamme naapuriamme hyvin paljon. Suomessa ihannoidaan autoritäärisyyttä. Varhainen mielisairaita koskeva lakimme oli nimeltään houruinhoitoasetus vuodelta 1840. Sen oli antanut Venäjän tsaari Nikolai I.

Laitosvallasta riittää paljon juttua. Tämä artikkeli kertoo lähinnä asian ytimen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat