henriautero

Viranomainen ja demokratia

  • Viranomainen ja demokratia

Mitä on demokratia? Itse asiassa se on paljon laajempi käsite kuin se, että valitsemme neljän vuoden välein jotain edustajia sekä tyydymme asioiden tilaan emmekä valita. Myös valittaminen on osa demokratiaa. Sen takaa mm. mielipiteenvapaus. Keskeisimpiä käsitteitä länsimaisessa liberaalidemokratiassa on julkisen vallan velvollisuus noudattaa tarkoin lakia. Tätä kutsutaan vallan kolmijako-opiksi. Kansa valitsee edustajat. Viranomaiset toimeenpanevat lain. Oikeuslaitos valvoo viranomaisia, ratkaisee riitoja ja tuomitsee rikolliset. Demokratiaan kuuluu myös esimerkiksi oikeus ”tehtailla kanteluita ja valituksia” viranomaisista. Se on kansalaisoikeus. Viranomainen saattaa todeta, että meillä on ”ihan naurettavia oikeusjuttuja” ja kutsua työtään ”liian byrokraattiseksi”. Kuitenkin oikeusvaltio on aina byrokraattinen ja myös ”naurettavilla oikeusjutuilla” on oma tarkoituksensa. Julkisen vallankäytön on perustuttava aina tarkoin lakiin. Viranomaisen on siis perustettava vallankäyttönsä vain lakiin eikä omavaltaisuuteen. Lokakuun liike on nostanut omavaltaisuuden osalta esiin asiakastapaamisten videoinnin. Lue kyseinen juttu tästä.

Lokakuun liikkeen esiin nostamassa tapauksessa sosiaaliviranomaiset eivät antaneet videoida teiniäidin lastensuojelupalaveria. He takavarikoivat äidin ja mummun puhelimet. Takavarikointi oli kuitenkin vastoin lakia. Eduskunnan oikeusasiamies on todennut, että viranomaistapaamiset saa taltioida. Ne saa jopa videoida. Viranomaistoiminta on julkista. Salassapito ei koske omaa asiaa, jossa on oikeus tallentaa viranomaistapaamiset. Viranomainen totesi ettei hän ainakaan halua näytille mihinkään nettivideolle. Hän ei luottanut asiakkaan sanaan siitä, että hän nauhoittaa videon vain oikeusturvansa vuoksi. Hän totesi myös, että ”eiköhän me tästäkin (puhelintakavarikosta) joku huomautus saada mut ihan sama”. Lakia on siis tietoisesti rikottu. Valitettavasti viranomaisella on velvollisuus suostua videoimiseen. Jälkikäteen voidaan toki arvioida asiaa poliisitutkinnan kautta onko tapahtunut rikosta (kunnianloukkaus tms.) jos video julkaistaan vaikka netissä. Ennankosensuuri on kielletty. Asiakastapaamiset voi siis videoida täysin vapaasti.

Valviran 10.11.2014 toimittamasta valvontahavaintoraportista selviää järkyttäviä asioita suomalaisen lastensuojelun tilasta. Aloitetaanpa psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevista lapsista. Valvira toteaa raportin sivulla 14: ”Valvontaviranomaisten havaintojen mukaan sijaishuoltoon saatetaan sijoittaa lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativia ongelmia, mutta ei lastensuojelun tarvetta. Psykiatrisen hoidon ja jopa hoidon tarpeen arvioinnin edellytykseksi on saatettu vaatia lapsen huostaan ottamista ja sijoittamista pois omasta kodistaan. Viranomaisten tietoon on tullut esimerkiksi tapauksia, joissa psykiatrisen hoidon tai kuntoutuksen tarpeessa olevia lapsia tai nuoria sijoitetaan lastensuojelulaitoksiin. Lapsi tai nuori on voitu tällöin sijoittaa lastensuojelulaitokseen ilman varmuutta kyseisen yksikön henkilöstön riittävästä psykiatrisesta osaamisesta.”

Raportista ilmenee myös, että tällaisten lasten pääsy psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ei toteudu lainmukaisesti. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on todennut kanteluratkaisussaan 30.3.2011 (dnro 2823/4/09) kuinka lasten neurologinen kuntoutus on Suomessa puutteellista. Kantelun vireillepani Espoon sosiaali – ja potilasasiamies. Oikeusasiamies arvioi puutteita olevan koko maassa. Viranomaiset perustelevat toimiansa monesti resussipulalla. Leikkausten vuoksi ei voida jotain palvelua myöntää. Siinä on tyypillinen totuus. Resurssipula ja budjettivaje eivät kuitenkaan ole oikeusnormeja. Laitonta viranomaistoimintaa ei voida perustella resurssipulalla. Huostaanotoissa tämä ilmenee siten, että tilannetta ei ole hoidettu muilla peruspalveluilla kuten laki vaatii. Aina huostaanotoissa ei ole siis kyse edes lastensuojeluasiasta vaan esimerkiksi lapsen kuntoutuksesta, joka on törkeästi laiminlyöty julkisen vallan taholta. Peruste ei voi olla se, että nyt ei ole tarjota kuntoutusta vaikkapa leikkausten vuoksi. 

Varatuomari Leeni Ikonen kertoo blogikirjoituksessaan kuinka viranomaiset tuomittiin maksamaan kansalaisille korvauksia Satakunnan käräjäoikeudessa perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla. Kyse oli ihmisoikeuksia polkevasta huostaanotosta. Viranomaiset ilmoittivat tyytymättömyyttä tuomioon eli heillä on valitusaikomus siitä.

Viranomainen, joka vihaa oikeusturvaa ja valittamista vihaa myös demokratiaa ja kansalaisoikeuksia. Meillä on monella viranomaisella tsaarin aikaiset käsitykset ihmisoikeuksista ja oikeusturvasta. Suomen valtion rahoittama ihmisoikeudet.net nostaa esiin esimerkin Venäjän ”demokraattisesta oikeusvaltiosta”. Kyse oli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tapauksesta Burdov v. Venäjä vuodelta 2002.

Tapauksen kuvausta:

- Anatoliy Tikhonovich Burdov on Venäjän kansalainen. Lokakuussa 1986 sotavoimien viranomaiset kutsuivat Burdovin hätäoperaatioon Tšernobyliin korjaamaan ydinvoimalaonnettomuuden tuhoja. Burdov työskenteli alueella tammikuuhun 1987 saakka ja altistui radioaktiiviselle säteilylle. Asiantuntijan lausunnon mukaan Burdovin terveydentila huononi siksi, että hän oli osallistunut Tšernobylin korjausoperaatioon. Näin ollen hänelle määrättiin maksettavaksi korvauksia. Vuoteen 1997 mennessä korvauksia ei ollut maksettu ja Burdov haastoi Shakhtyn sosiaaliturvaviraston oikeuteen. Shakhtyn raastuvanoikeus määräsi viraston maksamaan miehelle 23 786 567 Venäjän ruplan edestä korvauksia saamattomista hyvityksistä ja lisäksi samansuuruisen summan rangaistuksena siitä, että korvauksia ei ollut maksettu. Vuonna 1999 Burdov haastoi sosiaaliturvaviraston oikeuteen uudestaan, sillä hän ei edelleenkään ollut saanut korvauksia onnettomuudesta. Shakhtyn raastuvanoikeus määräsi edelleen viraston velvolliseksi maksamaan korvauksia. Sosiaaliturvavirasto ilmoitti Burdoville useaan kertaan, ettei se pysty maksamaan korvauksia, sillä virastolla ei ollut rahoitusta siihen. Valtiovarainministeriön päätöksen myötä Shakhtyn sosiaaliturvavirasto maksoi Burdoville 113 040,38 Venäjän ruplan edestä saamattomia korvauksia.

- Ihmisoikeustuomioistuin muistutti, että tuomion toimeenpaneminen oli oleellinen osa oikeudenkäyntiä. Rahoituksen puuttumista ei voinut pitää hyväksyttävänä selityksenä välttää korvauksien maksamista. EIT huomautti, että Venäjä oli maksanut Burdoville korvauksia vasta, kun valitus oli jo tuomioistuimelle tehty ja EIT oli ottanut yhteyttä Venäjän hallitukseen. Vuoteen 2001 saakka Burdov ei ollut saanut hänelle määrättyjä korvauksia.

Idässäkin oli resurssipula. Mitä me Venäjää arvostellaan kun ei meilläkään toimi demokraattinen oikeusvaltio? Ihmiset tarvitsevat asianajajia vaatiessaan heille lain mukaan kuuluvia sosiaali – ja terveyspalveluita.

Tässä esimerkki koto-Suomemme viranomaistoiminnasta (valvontahavaintoraportin sivu 17):

KATSO KUVAKAAPPAUS KUVAPALKISTA

Kaikki oikeusturvaloukkauset eivät edes mahdu tähän tekstiin. Voidaan kysyä, että elämmekö enää oikeusvaltiossa? Toiminta muistuttaa tsaarin aikaista kuria ja kontrollia eikä länsimaista sivistystä. Oikeusturva muodostuu pienistä ja suurista asioista. Siihen kuuluu myös ”pienestä ruikuttaminen ja naurettavat oikeusjutut”.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat