henriautero

Sosiaaliturva ei tee laiskuria

  • KUVA 1
    KUVA 1
  • KUVA 2
    KUVA 2
  • KUVA 3
    KUVA 3

Talouselämä kirjoitti artikkelissaan 21.10.2015 kuinka sosiaaliturva ei tee ihmisestä laiskuria. Uutinen perustuu asiasta tehtyyn tutkimukseen. Tämä on siis yleinen uskomus, mutta tutkimukset eli tieteellinen fakta eivät tue tätä väitettä. Tämähän asia selviää jo ihan alkeellisella loogisella ajattelulla, mutta ihmisten tyhmyyden vuoksi sitäkin on hyvä tutkia.

”Suomessa on liian hyvä sosiaaliturva kun se kannustaa jäämään kotiin” kuuluu osallistavan sosiaaliturvan puolustajien sanoma. Tämäkään väite ei perustu faktaan. Suomi on saanut ihmisoikeuskomitealta moitteet liian alhaisesta sosiaaliturvan tasosta.

Ongelma ei ole siinä, että sosiaaliturvan taso olisi liian korkea. Ongelma on siinä, että työpaikkoja ei vain ole. Ei me eletä enää sellaista yhteiskuntaa, joka perustuu täystyöllisyydelle. Jos halutaan täystyöllisyys takaisin, niin on toteutettava vapaakaupan hylkäävää sääntelyä. Jos halutaan sopeutua vapaakauppaan, taloudelliseen epävarmuuteen ja silpputöihin, niin silloin sosiaaliturva on liian kankea ja byrokraattinen. Perustulo voisi silloin olla hyvä.

Itse olen sen verran haihatteleva idealisti, että kannatan täystyöllisyyttä eli vapaakaupan hylkäämistä. Tästä on muuten tuore Voima-lehden artikkeli, jossa kerrotaan kuinka se voisi onnistua. Siinä kerrotaan kuinka Islannissa valmistellaan rahareformia eli rahanluonnin siirtämistä pankeilta valtiolle. Valtio siis velkaantuisi itselleen, esimerkiksi omalle keskuspankilleen. Tätä ajaa maan keskustapuolue. Maa on sulkenut pääomat. Siellä on lähes täystyöllisyys. Koska talousdemokratiakin on vain reformi porvarin ja työläisen välillä, niin joku ”äärikommunisti” voisi ajatella, että täystyöllisyyden mahdollistavan tuontantorakenteen on oltava täysin kommunistinen. Tyypillisesti tähän pyrittäisiin antireformistin mielestä vallankumouksella. Äärikapitalistiset libertaarit taas ajattelevat, että uusia työpaikkoja syntyy vapauttamalla kaikki sääntely. Viis siitä, että luokkaerot kasvaisivat ja tulisi lisää orjatöitä.

Tuotantorakenteesta eli siitä miten työpaikkoja saadaan lisää, niin voi tietenkin olla kanssani eri mieltä, mutta yksi asia on kuitenkin täysin varmaa. Sosiaaliturva ei tee laiskuria. Työttömien syyllistäminen työttömyydestä on halpaa populismia ja vihapuhetta. Yksi keino tähän on moittia työttömien elämänhallintaa. Se näkyy mm. kuntouttavan työtoiminnan järjestämisenä. Ikään kuin työttömät eivät osaisi itse järjestää rytmiä arkeensa.

Nuorisotakuukin on todettu täydeksi flopiksi. Työttömyys on rakenteellinen kilpailuyhteiskunnan aiheuttama ongelma. Ei koskaan työttömien oma vika. Natsit uskoivat, että rotuhygienia parantaa yhteiskunnan tilaa. Samaa uskomustiedettä on myös työttömien aktivointi. Yksi esimerkki siitä on kuntouttava työtoiminta, joka perustuu myös tilastovääristelylle.

Olen kirjoittanut luokkaeroista aiemmin mm. seuraavaa: ”Avoimia työpaikkoja on työvoimatoimiston haun mukaan n. 11 000 kpl (18.7.2015). Tutkimustieto osoittaa, että vain harva työllistyy kuntouttavan työtoiminnan kautta. Otetaanpa esimerkiksi pääkaupunkiseutu. Siellä kuntouttava työtoiminta johtaa THL:n tutkimuksen mukaan oikeaan työsuhteeseen peräti 8 prosentin kohdalla näistä ”aktivoiduista” kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista kun palkkatuettu työ huomioidaan mukaan. Sen osuus on 7 prosenttia. Täysin avoimien työmarkkinoiden osuus on taas 1 prosentti. Olen tästä tutkimuksesta aiemminkin kirjoittanut. Siis peräti prosentti ”aktivoiduista” on omistavan luokan mielestä työmarkkinakelpoisia kun ovat suoraan iljenneet palkata rahvaan ilman palkkatukea. Tämä on ihan silkkaa oikeistofasismia. Työn ja pääoman välinen suhde on kääntynyt porvareiden hyväksi. Tästä kertoo funktionaalinen tulonjako.”

Alla näet THL:n tutkimustilaston.

KUVA 1

KUVA 2

Kirjoitin luokkaeroista mm. myös: "Tältä (yllä) näyttää laaja työttömyystilasto. Työttömiä on 5/2015 tiedon mukaan n. 450 000 kpl kun tilastosiivotut, eli eri työvoimapalveluissa (esim. kuntouttava työtoiminta) mukana olevat huomioidaan mukaan. Pelkkiä työttömiä työnhakijoita oli n. 325 000 kpl. Tilastosiivottujen määrä on siis n. 125 000 kpl. Suppeammissa tilastoissa näkyy tuo pelkkä työttömien työnhakijoiden määrä. Tällä tavalla voidaan siis kaunistella työttömyystilastoja. Mainitaanpa esimerkkinä kuntouttava työtoiminta. Siihen ”aktivoidut” eivät saa palkkaa. He saavat vain sosiaaliturvan, joka on vastikkeellista. Hyöty yhteiskunnalle toiminnasta on nolla. Yksilölle se on suorastaan kyykytystä. Lisäksi työtoiminnan järjestäminen maksaa. Se tulee jopa ”sohvalla makaamista” kalliimmaksi. Lisäksi tulee huomioida kustannuksiin 9 euron päiväkorvaukset ja orjapajojen aiheuttama kilpailun vääristyminen sekä kaikista heikoimmassa asemissa olevien ihmisten ostovoiman heikentyminen."

Suomen työvoimakustannukset eivät myöskään ole erityisen korkeat. Suunnilleen EU:n keskitasoa. Olen todennut: "Sininen tarkoittaa ”palkat ja palkkiot” ja oranssi ”muut työvoimakustannukset”. Noihin muihin luettaneen myös palkan sivukulut. Tarkastellaanpa faktoihin perustuen näitä kustannuksia (eli keskimääräisiä tuntikohtaisia työvoimakustannuksia). Suomessa ne olivat noin 30 euroa. Ruotsissa lähemmäs 40 euroa. Saksassa suunnilleen samaa tasoa kuin Suomessa. EU-alueella noin keskivertotasoa. Eurostatin tilastokuva alla ja linkki tässä. Porvarillisesta näkökulmasta toki kaikki kustannukset ovat liikaa. Sininen tarkoittaa ”palkat ja palkkiot” ja oranssi ”muut työvoimakustannukset”. Noihin muihin luettaneen myös palkan sivukulut."

KUVA 3

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat