*

henriautero

Työtön tekee aina väärin

  • Kuvan lähde: Lehden nettisivu. Kansan ääni on mm. Suomen työväenpuolueen lehti.
    Kuvan lähde: Lehden nettisivu. Kansan ääni on mm. Suomen työväenpuolueen lehti.

Laitan tämän kirjoitukseni myös tänne usariin:

Lähetin alla olevan kirjoitukseni seuraavaan Kansan ääneen

Työtön tekee aina väärin

Kuvaan tässä kirjoituksessani tyypillistä työttömän arkea. Tämä kuvaus on fiktiivinen, mutta siinä esitetyt väitteet ovat tosiasioihin perustuvia eli ne voivat tapahtua oikeasti. Työttömien ja muiden vähäosaisten syyllistämiseen osallistuvat esimerkiksi viranomaiset, oikeisto, konservatiivit ja äärioikeisto. Työtön on ikään kuin yleinen syntipukki, joka tekee aina väärin. Työttömällä on vain suorittajan arvo. Kaikki muu toiminta (esim. hengailu kaupungilla tai baarissa käynti) on häneltä tietyn moraalikäsityksen mukaan kiellettyä paitsi työelämään sijoittumiseen keskittyminen. Miksi ei kilpaile täysillä? No eihän ihminen kone ole. Työttömät kuitenkin yrittävät parhaansa. Ihminen ei pohjimmiltaan kuitenkaan ole laiska. Ihmisiä on vain erilaisia. Kaikki ei sovi kaikille. Kaikkien ei tarvitse olla samaa massaa. Siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Se, että työllisyystilanne on huono ei ole työttömien vika. Työttömien syyllistäminen muistuttaa jo juutalaisvainoja.

Työtön perusmaukka on hankkinut ammatin. Omalla alalla on kuitenkin huono työllisyystilanne. Tästä hän saa haukut. ”Olisit valinnut paremmin tai opiskele uusi ammatti” syytökset kuuluvat. Hän tarttuu tuumasta toimeen. Toimeentulo heikkenee. Status vaihtuu opiskelijaksi ja toimeentulo heikkenee. Nyt hän onkin haukkujien mielestä ”ikuinen opiskelija”. Lopulta hän ei enää jaksa kyykyttämistä ja sairastuu henkisesti. Mielenterveys pettää. Sitten hän saakin syytökset ”toimettomuuseläkeläisyydestä”.

Yhteiskunnan kuri ja kontrolli kaikista pienitulosimpiin ja vähäosaisiin on tiukentunut jo kauan. Kontrollointi vain lisää ihmisten katkeruutta. Esimerkiksi työttömien aktivointi on tieteellisesti osoitettu tuloksettomaksi. Vain harva työllistyy sitä kautta oikeaan työsuhteeseen. Pääkaupunkiseudulla tilastollisesti tutkittuna peräti kahdeksan prosenttia. Jotkut ihmiset ovat tosiaan niin sairaita, että heidän logiikkansa mukaan huutamalla ”kaikki risusavottaan” ongelmat ratkeavat.

Loppuun kulutetut ”B-luokan ihmiset” luokitellaan kuten natsi-Saksassa. Ns. ”epäsosiaaliset yksilöt ” pistettiin keskitysleireille. Asevelimaa Suomessa he joutuvat kuntouttavaan työtoimintaan. Viite: Kansan äänen juttuni: ”Orjatyö ei kuulu 2000-luvulle”.

Asianajaja Heikki Lampelan mukaan vangeille voitaisiin tarjota yrityksistä kiintiötyöpaikkoja. Monet vangit muuten tekevät kuntouttavaa työtoimintaa. Kun yrityksestä on kyse niin lain mukaan kaiketi kyseessä olisi oikeita työpaikkoja. Juristi Lampela esitti siis humanistisen näkökannan. Tämä näkökanta sopisi kaiketi myös muiden laitosten asukkaisiin, esimerkkinä lastensuojelulaitokset. Ja se sopisi yhteiskunnan syrjäyttämiin ylipäänsä. Oikeistofasistisen luokittelun on loputtava.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Nykyinen työttömyys on lähinnä valtion, eikä työttömien vika. Valtiossa kun halutaan pitää tietyn verran työttömiä valtion voittojen maksimoimiseksi.

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1380945599429

Jyrki Paldán

Saa mennä jo melko anarkistiselle tai äärivasemmistolaiselle linjalle että markkinoiden tasapainotyöttömyys(NAIRU) kiistettäisiin tai pyrittäisiin täystyöllisyyteen. Esimerkiksi minarkistisen Chicagolaisen koulukunnan kuuluisa edustaja Milton Friedman on vannonut tasapainotyöttömyyden nimiin. Eikä ihan suotta, tasapainotyöttömyyden poistaminen kun käytännössä vaatii joko markkinoiden pelisääntöjän täydellisen uudistamisen tai erittäin aktiivisen työllisyyteen tähtäävän rahapolitiikan. Esimerkiksi uuskeynesiläiset ovat teoretisoineet että täystyöllisyys voitaisiin saavuttaa takaamalla rahapolitiikan keinoin että kierrossa on rahaa riittävästi täystyöllisyyden mahdollistavan kysynnän ylläpitämiseen, sekä asettamalla palkkakatto estämään artikkelissa mainittu liikainflaatio.

Tuo artikkelissa puhutta tasapainotyöttömyys kuitenkin esimerkiksi Suomessa hyvin paljon nykyistä työttömyyttä pienempi. Suomessa suuri osa työttömyydestä on todennäköisesti seurausta markkinoiden jäykkyydestä(varauksella, sillä esimerkiksi minimipalkalla ja työllisyydellä ei ole havaittu empiirisissä tutkimuksissa juurikaan yhteyttä, vaikka sellainen taloustieteden parissa a priori onkin), jota aiheuttavat muun muassa parjaamasi ay-liikkeet. Todellisuus kuitenkin on että ay-liikkeiden aiheuttama markkinajäykkyys tuskin tarkoittaa että se itsessään vähentäisi työntekijöiden osaa markkinoista(WASCUR/GDP). Pikemminkin kysymys on siitä valitaanko matalammat palkat ja huonommat työolosuhteet vai suurempi työttömyys. Se taas on ihan irrelevanttia niin kauon kun työntekijöiden kokonaisosuus taloudesta on jatkuvassa laskussa, pääoman kertyminen jatkuu ja taloudellista toimeliaisuutta voimakkaasti lisääviä keksintöjä(empowering innovations) ei tule. Toisinsanoen yhä kasvava työväestö kilpailee hampaat irvessä aina vain pienenevästä osuudesta keskenään samalla kun pienen omistajien joukon osuus kasvaa.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

En ole kiistämässä kyseistä teoriaa. Senkin mukaanhan hallinto tekee osasta työttömiä että systeemi toimii. Jäykkyys on myös hallinnon tekemä ongelma, koska millään muulla taholla ei ole vaikutusvaltaa pelisääntöihin. Eli toisinsanoen hallinto on myös syyllinen niihin täystyöllisyyden rajan yli meneviinkin työttömiin.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Se nyt on vain niin että kun olemme nykyään maailmanlaajuisessa markkinataloudessa niin palkatkin pitää olla kilpailukykyset, työt teetetään siellä missä se on edullisinta kun tehtaiden siirto maasta toiseen on suhteellisen helppoa. Palkat ovat yksi tekijä myös ahkeruus työajat ja sivukulut vaikuttavat asiaan. On esitetty mielipiteitä että kun työt tehdään fiksummin ja korkea jalostusarvo niin valmistus kannattaa tehdä Suomessa mutta yhtä fiksusti se voidaan tehdä matalamman kustannustason maissa ja melko lähellä Suomea ilman jatkuvia lakkouhkia ja moitteita huonosta johtotavasta. Ulkomailla työntekijät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä Suomalaisiin työnantajiin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Työtön tekee aina väärin"

Sellaisestahan pitäisi antaa tuntuvat rapsut!

Toimituksen poiminnat